Edellisen eduskunnan antama lausuma (2021) määrärahan korottamiseksi on edelleen toteutumatta, mutta lainauskorvaukset eivät ole jääneet tällä hallituskaudella vaille huomiota.
Lainauskorvausmäärärahan korottaminen on yksi keskeisimmistä Sanaston edunvalvonnan tavoitteista. Fyysisiä teoslainoja koskevaa määrärahaa ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen, mutta samaan aikaan elinkustannukset ovat nousseet yli 20 prosentilla. Lisäksi erityisesti yleisissä kirjastoissa kirjojen lainaamisen suosio on ollut nousujohteista, ja kirjallisuutta lainataan enemmän kuin lähes 20 vuoteen.
Valtaosa lainauskorvauksesta tilitetään edelleen kirjailijoille ja kääntäjille, mutta varsinkin lastenkirjallisuuden lainaamisen suosio on muuttanut jakosuhteita ja aikaisempaa suurempi osa määrärahasta ohjautuu nyt kuvateoksille. Tämä yhdistettynä lainojen kasvuun on tehnyt erityisen näkyväksi sen, että nykyinen määräraha ei ole riittävällä tasolla.
“Yhtälö on rakennettu väärin, jos lainausten kasvaessa tekijöiden tulot laskevat”, totesi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.), kun syksyllä 2025 tarjosimme Kirjallisuuskahveilla eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja sivistys- ja tiedejaostolle ajankohtaisen katsauksen kirjastokäytön korvausten nykytilaan.
Lainauskorvaukseen on osoitettu lisävaroja kuluvan hallituskauden aikana
Vaikka lainauskorvauksen pysyvä tasokorotus on edelleen saavuttamatta, kuluvan hallituskauden aikana lainauskorvausmäärärahaan on kuitenkin kohdistettu myös lisärahoitusta.
Muun muassa kirjamyyntiä, lainauskorvausmäärärahaa ja kirjallisuuden käyttölupia koskeva arvonlisäverokannan korotus 10 prosentista 14 prosenttiin astui voimaan 1.1.2025. Alv-kannan korotus olisi voinut leikata tekijöille tilitettäviä lainauskorvauksia puolella miljoonalla eurolla, sillä lainauskorvausmäärärahasta maksetaan arvonlisäveroa, ja se puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri rahamäärä kaikille tekijöille jää jaettavaksi.
Sanaston tekemän vaikuttamistyön seurauksena eduskunta osoitti loppuvuodesta 2024 lainauskorvaukseen ja e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvaukseen 530 000 euron suuruisen, pysyvän korotuksen, jolla pystyttiin kattamaan alv-korotuksen vaikutukset. Näin tekijöille maksettavien korvausten määrä ei laskenut alv-korotuksen myötä.
Eduskunta on myös osoittanut valtion talousarvion jakamattomista varoista, eli nk. joululahjarahoista lainauskorvauksiin 200 000 euron lisärahoituksen sekä vuonna 2024 että 2025. Molemmat summat ovat olleet kertaluonteisia ja ne on osoitettu seuraavana vuonna maksettavia lainauskorvauksia varten.
Äänikirjojen lukijoiden saama korvaus ei vähentänyt kirjallisuuden tekijöiden saamaa lainakohtaista korvausta
Kirjallisuuden tekijät saavat nykyään korvausta myös e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä. Yleisten kirjastojen e-lainoista korvausta maksettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erillispäätöksellä jo vuonna 2023. Eduskunta vahvisti esityksen tekijänoikeuslain muuttamisesta joulukuussa 2023, ja sen myötä e-lainauskorvaus laajeni kattamaan sekä yleisten kirjastojen että korkeakoulukirjastojen e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainat.
Lisäksi eduskunnan päätöksellä korvauksen piiriin otettiin edunsaajiksi muiden tekijöiden rinnalle lähioikeuden nojalla myös äänikirjojen lukijat. Äänikirjan lukijat saavat korvauksia myös valtaosassa muita maita, joissa e-lainauskorvausta jaetaan. Suomessa heidän osuutensa lasketaan E-kirjastosta lainatuista äänikirjalainoista. Äänikirjan lukijoiden saama korvausosa ei vähennä kirjallisuuden tekijöiden saamaa lainakohtaista korvausta. Kirjallisuuden tekijät saavat saman lainakohtaisen korvauksen riippumatta siitä, onko teos lainattu e-kirjana tai fyysisenä kappaleena.
E-lainauskorvauksen vakiinnuttaminen tekijänoikeuslakiin oli Sanastolle tärkeä tavoite, jotta korvausten jatkuvuus ei jäänyt vuosittaisten päätösten varaan. Lain hyväksymisen myötä e-lainauskorvaus vakiintui osaksi lainauskorvausjärjestelmää 1.1.2024 alkaen.
E-lainauskorvausta koskevaan lainsäädäntöön jäi kuitenkin eduskuntakäsittelyn päätteeksi myös valuvika: korvauksen ulkopuolelle jätettiin teokset, joita käytetään etenkin korkeakoulussa nk. verkkokirjahyllyjen kautta. Sanasto on myös jatkanut työtä, jotta verkkokirjahyllypalvelut saataisiin yhdenvertaisesti korvauksen piiriin.
Määrärahan korottamisen saavuttamiseksi tehtävä työ jatkuu
Sanastossa ollaan kiitollisia siitä, että haastavassa taloustilanteessa päättäjät ovat pystyneet kohdistamaan lainauskorvaukseen määrärahoja, joiden avulla kirjallisuuden tekijöiden saamat korvaukset eivät ole laskeneet esimerkiksi alv-kannan muutoksen vuoksi. Kirjalainojen kasvaessa myös joululahjarahat ovat olleet tärkeä lisä maksettaviin korvauksiin.
Yksittäisten ja kertaluonteisten korotusten sijaan määrärahaa tulisi kuitenkin korottaa niin, että kirjallisuuden tekijöille maksettavat korvaukset vastaisivat viime vuosina kasvanutta lainojen määrää ja ottaisivat huomioon nousseet elinkustannukset. Edellinen eduskunta hyväksyi lausuman, jossa todettiin, että lainauskorvausta tulee korottaa vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa.
”On totta, että ajat ovat taloudellisesti haastavat, mutta samalla on kuitenkin syytä muistaa, että lainauskorvauksen määrärahaa ei ole korotettu 10 vuoteen. Kirjallisuuden tekijät ovat odottaneet omaa vuoroaan jo pitkään”, kommentoi Sanaston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Linda Lappalainen.
”Sanaston tekemällä vaikuttamistyöllä on pitkät perinteet, ja päättäjät tuntevat lainauskorvauksen hyvin, ja he myös ymmärtävät, millainen merkitys lainauskorvauksilla on kirjallisuuden tekijöiden tuloihin. Pyrimme siihen, että lainauskorvausta korotetaan edellisen eduskunnan lausuman mukaisesti.”
Eduskunnan antamat lausumat ovat valtioneuvostoa velvoittavia, ja niiden etenemistä tulee seurata.
Tällä hetkellä Sanasto tavoittelee lainauskorvaukseen 20 %:n eli noin kolmen miljoonan euron lisäystä. Sanasto on myös muiden lainauskorvausta jakavien järjestöjen, Kopioston ja Teoston, kanssa tehnyt alkuvuodesta opetus- ja kulttuuriministeriöön yhteisen ehdotuksen lainauskorvausmäärärahan korottamisesta.
Sanaston edunvalvontatyössä ovat mukana Sanaston kirjallisuuskummit, jotka tapaavat kansanedustajia yli puoluerajojen säännöllisesti. Tapaamisissa kirjallisuuskummit avaavat päättäjille esimerkiksi kirjallisuuden tekijöiden tulonmuodostusta ja sitä, mikä merkitys lainauskorvauksella on tekijöille.
”Lainauskorvaus ei ole apurahaa, vaan tekijöille kuuluva tekijänoikeuskorvaus tehdystä työstä. Osaltaan se tukee sitä, että kirjallisuuden tekijät pystyvät kirjoittamaan ja kääntämään uusia teoksia”, muistuttaa Sanaston puheenjohtaja Maria Lassila-Merisalo, joka toimii myös yhtenä Sanaston kirjallisuuskummeista.
Kummiohjelma on avoin kaikille siitä kiinnostuneille kansanedustajille.