Kirjallisten teosten kääntäjillä on oikeus lainauskorvaukseen ja e-lainauskorvaukseen. Mutta miten käy korvauksille, jos käännöstyössä on hyödynnetty tekoälyä? Kysymys on ajankohtainen, sillä tekoälyn käyttö käännöstyössä yleistyy.
Lainauskorvaus kuuluu tekijälle, jos hänen työpanoksensa ylittää teoskynnyksen
Tekijänoikeuslainsäädännön mukaan teoksen tekijä on oikeutettu teosten kirjastolainaamisesta maksettavaan lainauskorvaukseen ja e-kirjan sekä e-äänikirjan kirjastokäytöstä maksettavaan korvaukseen. Tekijäksi katsotaan henkilö, jonka panos luomistyössä ylittää niin kutsutun teoskynnyksen. Teoskynnys ylittyy, jos teos on omaperäinen ja itsenäinen. Kaunokirjallisen teoksen kääntäminen edellyttää yleensä luovia valintoja, joiden seurauksena kääntäjä saa käännökselleen tekijänoikeussuojaa. Tällöin kääntäjä on oikeutettu myös lainauskorvauksiin.
Kaikki käännökset eivät kuitenkaan saa tekijänoikeussuojaa. Jos käännös on tehty täysin mekaanisesti, esimerkiksi sana sanalta ilman omaperäistä luovaa panosta, se ei ylitä teoskynnystä. Tällöin käännökselle ei synny tekijänoikeutta, eikä kääntäjä ole oikeutettu lainauskorvauksiin. Käytännössä julkaistujen kirjojen käännökset ovat kuitenkin yleensä riittävän omaperäisiä, jolloin ne nauttivat tekijänoikeussuojaa.
Tekijänoikeussuoja voi syntyä, jos tekoälyä on käytetty vain apuna
Tekijänoikeus syntyy aina ihmiselle, joten puhtaasti tekoälyn tekemä käännös ei voi nauttia tekijänoikeussuojaa. Tekoäly ei siis ole oikeutettu lainauskorvauksiin. Myöskään ihminen, joka vain editoi tekoälyn tekemää käännöstä, ei saa käännökselle tekijänoikeutta, jos ilmaisujen hallinta on tullut pääasiassa tekoälyltä. Tällöin käännös ei nauti tekijänoikeutta, eikä tekijälle makseta korvausta kirjastolainaamisesta.
Ilmaisujen hallinnan tulee olla ihmisellä, eikä tekoälyllä.
Tekoälyn käyttö käännöstyössä ei kuitenkaan automaattisesti sulje pois tekijänoikeussuojaa. Jos tekoälyä on käytetty lähinnä apuvälineenä ja lopputulos on ihmisen henkisen luomistyön tulosta, tekijänoikeussuoja voi syntyä. Tällöin ilmaisujen hallinnan tulee olla ihmisellä, eikä tekoälyllä.
Oikeutta lainauskorvaukseen ei voi luovuttaa toiselle
Lainauskorvaukseen ja e-lainauskorvaukseen oikeuttavat korvaukset on säädetty luovuttamattomiksi oikeuksiksi. Oikeus näihin korvauksiin on siis aina tekijällä, eikä koskaan esimerkiksi kustantajalla. Vaikka kääntäjä luovuttaisikin oikeutensa kokonaisuudessaan, korvaukset kuuluvat edelleen hänelle.
Ihmisen luova panos ratkaisee
Pelkkä tekoälykäännöksen toimituksellinen korjaaminen ei siis luo tekijänoikeussuojaa, jos ilmaisun muoto on peräisin tekoälyltä. Toisaalta, jos tekoälyä on käytetty apuvälineenä ja ihmisen vaikutus hallitsee lopputulosta, käännös voi nauttia tekijänoikeussuojaa. Tällöinkin lainauskorvaukseen on oikeutettu käännöstyön tehnyt henkilö, ei kukaan muu.