Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto on tänään julkaissut listat kirjastojen viime vuoden lainatuimmista teoksista. Top 5 -listojen lisäksi Sanasto julkaisee myös taulukot yleisten kirjastojen tuhannesta lainatuimmasta ja korkeakoulukirjastojen sadasta lainatuimmasta kirjasta. Listat voi ladata Sanaston verkkosivuilta.
Lainatuin kotimainen romaani oli Satu Rämön Rakel (2024). Rämön suositun Hildur-sarjan osat 1–4 sijoittuivat neljän lainatuimman kotimaisen romaanin joukkoon. Viidenneksi lainatuin kotimainen romaani oli Enni Mustosen Kartanonrouva (2024).
Yleisten kirjastojen lainatuin tietokirja oli Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran Tutki ja kirjoita (1997–). Korkeakoulukirjastojen lainatuin teos oli jälleen Jouni Tuomen ja Anneli Sarajärven Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (2002–).
Tuhannen lainatuimman kirjan joukkoon ylsi useampi elämäkerta tai muistelmateos. Näistä lainatuin oli Katja Kallion Taskupainos: Anna-Leena Härkösen elämästä (2025). Tietokirjallisuuden listan viidennelle sijalle pääsi Anu Kuistialan ja Arja Paanasen Kiehtova katala Venäjä Arja Paanasen silmin (2024).
Lapsilainaajien suursuosiossa olivat jälleen Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat sekä Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarja (suom. Sakari Hyrkkö ja Marja Helanen). Nuortenkirjojen ykkönen puolestaan oli Mikko Within Saakelin satanen (2021).
Lisämääräraha pitää korvauksen tason samana tänä vuonna
Yleisten kirjastojen lainamäärä on jo neljänä vuonna ollut ennätysmäinen. Viime vuonna yleisistä kirjastoista, korkeakoulukirjastoista ja E-kirjastosta tehtiin yhteensä jopa 86 miljoonaa kirjalainaa. Lainauskorvaus on valtion budjetista maksettava tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan luovan työn tekijöille korvauksena heidän teostensa maksuttomasta kirjastokäytöstä.
Lainauskorvauksen vuotuinen määräraha on kiinteä, minkä vuoksi kirjastolainojen kasvava määrä pienentää yhdestä lainasta tekijälle maksettavaa korvausta. Määrärahaa ei ole tarkistettu vuoden 2016 jälkeen, mutta eduskunta on muun muassa myöntänyt lainauskorvauksiin kahtena edellisenä vuonna 200 000 euron lisämäärärahan nk. joululahjarahoista.
Lisäksi tälle vuodelle lainauskorvauspottiin lisätään 450 000 euroa, joka siirretään e-lainauskorvauksen käyttämättä jääneestä määrärahasta. Siirtomäärärahan ansiosta lainakohtainen korvaus säilynee tänä vuonna viime vuoden tasolla kasvaneista lainamääristä huolimatta.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on iloinen siitä, että tänä vuonna lainauskorvauksiin voidaan käyttää edellisvuotta enemmän rahaa.
”Suomalaiset tarinat tarvitsevat sekä tekijöitä että lukijoita. Siksi on tärkeää, että Suomessa kirjoitetaan ja julkaistaan kirjoja omalla kielellämme. Iloitsen myös siitä, että lainausmäärät jatkavat kasvua ja kirjasto on suosituin ja tykätyin kuntapalvelu. Lainauskorvaukset vahvistavat tekijöiden toimeentuloa ja uusien tarinoiden syntymistä”, Talvitie sanoo.
Vuoden 2024 lainoista maksettu lainakohtainen korvaus oli 0,25 euroa. Sanasto tilittää lainauskorvauksia vuosittain yli 10 miljoonaa euroa ja lainauskorvaus on tärkeä osa monen kirjailijan ja kääntäjän toimeentuloa. Yli 300 kirjallisuuden tekijää saa lainauskorvauksia yli 5 000 euroa vuodessa.
”Olemme kiitollisia lainauskorvaukseen saaduista lisäyksistä. Ne ovat tärkeä viesti siitä, että kirjallisuuden tekijöiden huoli lainauskorvauksen kehityksestä on kuultu”, toteaa Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola. ”Lainauskorvausjärjestelmän haasteena on kuitenkin se, että lainamäärien kasvaessa kiinteä määräraha jakautuu yhä useammalle lainalle. Jotta korvaustaso voitaisiin säilyttää pohjoismaisella tasolla myös tulevaisuudessa, lainauskorvausmäärärahan tasoa olisi tarpeen tarkistaa.”
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Maija Lielahti
Viestintäpäällikkö
+358 44 291 8610
maija.lielahti@sanasto.fi
Katso vuoden 2025 lainatuimmat kirjat täältä.