Tämä artikkeli on tiivistelmä lausunnoistamme, jotka on toimitetty eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja sivistys- ja tiedejaostolle. Pääset lukemaan lausunnon kokonaisuudessaan artikkelin lopusta löytyvästä linkistä.
Sanaston pääviestit:
- Kirjallisuuden tekijöiden tulot laskevat ensi vuonna väistämättä, jos kirjastokäytön korvaamiseen ei osoiteta lisärahoitusta.
- Lainauskorvausmääräraha on jäänyt auttamatta jälkeen pohjoismaisesta tasosta, sillä esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa lainauskorvausmäärärahaa on korotettu säännöllisesti. Lainauskorvauksen saaminen ajan tasalle vaatisi nyt määrärahaan noin 20 prosentin korotuksen.
- Pyydämme, että e-lainauskorvauksen osoitettu siirtomääräraha 450 000 euroa kohdistetaan vuoden 2026 lainauskorvausmäärärahaan käytettäväksi kaikkien lainauskorvauksen saajien hyväksi.
- Valtion saavutettavuuskirjasto Celiasta tehdään vuosittain nyt jo miljoona lainaa, joista tekijät eivät saa minkäänlaista korvausta. Tekijöiden oikeuksien kunnioittamisen hinta ja lisäbudjetin tarve olisi nykyisellä korvaustasolla noin 380 000 euroa.
Kirjastolainojen määrät ovat kasvaneet, lainauskorvaukset ovat laskeneet
Yleisissä kirjastoissa tehtiin vuonna 2024 eniten painettujen kirjojen lainoja 19 vuoteen, ja painettujen kirjojen lainaamisen rinnalle on kasvanut uusi e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaamisen muoto.
Lainamäärä vaikuttaa myös kirjallisuuden tekijöille maksettaviin lainauskorvauksiin, kun vuosikausia samalla tasolla pysynyttä lainauskorvausmäärärahaa jaetaan yhä suuremmalle joukolle lainoja. Lainauskorvausmäärärahaa on nostettu viimeksi vuonna 2016, ja sen jälkeen elinkustannukset ovat nousseet yli 20 %. Muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa lainauskorvausmäärärahaa on korotettu säännöllisesti, ja määrärahat ovat lainamääriin suhteutettuna Suomen tasoa korkeammat. Lainauskorvauksen saaminen ajan tasalle vaatisi määrärahaan noin 20 prosentin korotuksen.
Eduskunta teki joulukuussa 2021 lausuman lainauskorvauksen korottamisen puolesta. Lainauskorvausmäärärahan korottamisen tarve ja merkitys tekijöille on nostettu esiin myös valtiovarainvaliokunnan mietinnöissä kahtena edellisenä vuotena.
Viime vuonna valtion jakamattomista varoista myönnettiin 200 000 euron suuruinen kertaluonteinen lisärahoitus vuodelle 2025. Tästä lisärahoituksesta huolimatta kirjallisuuden tekijöiden lainakohtainen korvaus väheni reilusti: lainamäärien nousu ja lainauskorvauksen suurempi jyvitysosuus kuvantekijöille laski kaikkien kirjallisuuden tekijöiden lainakohtaista korvausta.
Pyydämme, että lainauskorvausmäärärahan korotustarve huomioitaisiin valtion talousarviossa vuodelle 2026, ja lainauskorvausmäärärahaa korotettaisiin.
E-lainauskorvaukseen osoitetun siirtomäärärahan uudelleen kohdistaminen paikkaisi kirjallisuuden tekijöiden tuloja
Vuonna 2023 maksettiin OKM:n päätöksellä ensimmäisen kerran e-lainauskorvaus e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastolainoista. Koska vuonna 2023 määrärahasta (1 miljoona euroa) korvattiin vain yleisten kirjastojen e-lainat, korkeakoulukirjastojen osuus määrärahasta (450 000 euroa) jäi jakamatta.
OKM myönsi säästyneelle määrärahaosuudelle 3 vuoden siirtomäärärahan e-lainojen korvaamiseen. Siirtomääräraha on vanhenemassa vuonna 2026. E-lainoille ei ole tarpeen osoittaa ensi vuodelle lisämäärärahaa, joten Sanasto ehdottaa, että siirtomääräraha tulisi osoittaa vuoden 2026 lainauskorvausmäärärahaan käytettäväksi kaikkien lainauskorvauksen saajien hyväksi.
Lisäksi kaikki kirjallisuuden kirjastokäyttö ei edelleenkään ole korvausten piirissä, vaan esimerkiksi verkkokirjahyllyjen kautta käytetään korvauksetta täysin samoja teoksia, joita kirjastoista lainataan myös muita väyliä pitkin ja jotka kuuluvat korvausten piiriin.
Pyydämme, että siirtomääräraha 450 000 euroa voitaisiin osoittaa vuoden 2026 lainauskorvausmäärärahaan käytettäväksi kaikkien lainauskorvauksen saajien hyväksi.
Celian äänikirjojen korvaukset ovat loppuneet lähes kokonaan
Valtion saavutettavuuskirjasto Celiasta tehtiin vuonna 2024 yli miljoona lainaa, joista tekijät eivät saaneet minkäänlaista korvausta. Celia lakkautti CD-äänikirjojen lainaamisen, ja 1.10.2025 alkaen lähes kaikki Celia-lainat on siis siirretty pois korvauksen piiristä. Säästötavoitteet toteutetaan nyt kirjallisuuden tekijöiden kustannuksella: ensi vuonna arviolta noin 9,5 lainaa kymmenestä jää korvaamatta. Tekijöiden oikeuksien kunnioittamisen hinta ja lisäbudjetin tarve olisi nykyisellä korvaustasolla noin 380 000 euroa.
Pyydämme, että Celia-lainojen korvaustarve huomioitaisiin jo ennakoivasti valtion talousarviossa vuodelle 2026, sillä ilman sitä Celia-korvauksia koskeva lainsäädännön muutos edistyy hitaammin.
Tämä artikkeli on tiivistelmä lausunnoistamme hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2026.
Voit lukea sivistysvaliokunnalle toimitetun lausunnon kokonaisuudessaan tästä linkistä (avautuu uuteen välilehteen).
Voit lukea sivistys- ja tiedejaostolle toimitetun lausunnon kokonaisuudessaan tästä linkistä (avautuu uuteen välilehteen).