Luovat laineilla -verkostoitumistilaisuudessa 10.6. keskusteltiin uunituoreesta luovan talouden kasvustrategiasta ja siitä, millaisin keinoin luovien alojen potentiaali saataisiin Suomessa paremmin käyttöön. Luovat laineilla -risteily järjestettiin tänä vuonna neljättä kertaa, myös Sanasto oli jälleen mukana.
Noin 70 luovan alan tekijää ja järjestövaikuttajaa kokoontui yhdessä päättäjien kanssa pohtimaan, miten luovan alan talous saadaan kasvuun Suomessa. Luovat laineilla -risteilyllä järjestetyn keskustelutilaisuuden ytimessä oli tiistaina 10. kesäkuuta julkaistu Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030.
Illan keskusteluosiossa kansanedustajat Hilkka Kemppi (kesk.), Pekka Aittakumpu (ps.) ja Maaret Castrén (kok.) sekä Jemi Heinilä (sd.) pääsivät kommentoimaan luovan talouden eri osa-alueita koskevia kehitysideoita. Kasvustrategian teemoista nostettiin esiin osaaminen, ekosysteeminen yhteistyö, yritysten neuvontapalvelut, rahoituspolut, maakuvatyö, viennin edistäminen ja markkinointi sekä tekijänoikeus ja piratismi.
Päättäjien näkemykset joutuivat myös välittömästi tiukkaan testiin, sillä niitä kommentoi luova alan raati. Luovan alan yrittäjiä raadissa edustivat Pauliina Lerche (musiikintekijä), Karo Hämäläinen (kirjailija), Heli Sutela (näyttelijä) ja Nina Laurio (elokuvatuottaja). Luovan alan raati kommentoi päättäjien näkemyksiä jaolla vihreää ”Jatkoon!” tai punaista ”Vaatii vielä työstöä!” lappua nostamalla. Samanmielisyyttä asioista löytyi paljon, mutta luova raati myös haastoi päättäjiä kommenteissaan.
Luovilla aloilla on paljon potentiaalia – miten se saataisiin paremmin käyttöön?
Hilkka Kemppi ja Pekka Aittakumpu pohtivat, miten luovien alojen ja kaupallisen alan osaaminen voitaisiin saada kohtaamaan Suomessa paremmin, ja miten luovan alan rahoitusta pystyttäisiin kehittämään.
Kempin mielestä luovien alojen osaamista pitäisi saada osaksi kaikkia aloja, sillä luovilla aloilla on paljon annettavaa monien muiden alojen kehittämisessä. Luovan alan koulutuksen aloituspaikkoja Kemppi ei vähentäisi eikä hän leikkaisi koulutuksesta, vaan investoisi siihen lisää. Aittakumpu puolestaan ehdotti, että luovan alan menestyneet vientiyritykset pitäisi saada jakamaan osaamistaan uusille tulokkaille esimerkiksi mentorointimallilla. Lisäksi Aittakumpu peräänkuulutti luovien alojen koulutukseen lisää myös yrittämisen ja markkinoinnin osaamista.
Molemmilta päättäjiltä löytyi ymmärrystä kulttuurialan yksinyrittäjille ja näiden työssään kokemille haasteille. Aittakummun mukaan yritysneuvonnassa pitäisi paremmin huomioida luovan alan yksinyrittäjät ja se, että palveluita löytyisi myös ”yhden luukun” takaa. Kemppi toivoo, että Creative Business Finland aktivoitaisiin uudelleen edistämään luovan alan rahoitusta ja että kasvusopimuksia tuettaisiin sopivin rahoitusinstrumentein. Pienyrittäjille rahoituksen saaminen voi olla tällä hetkellä jopa mahdotonta. Aittakumpu pohti myös mikrolainojen tai takauksen merkitystä tämän ongelman ratkaisemiseksi.
Kirjailija Karo Hämäläinen totesi, että luovan alan uusi sukupolvi ymmärtää kyllä kaupallisuuden merkityksen osana taiteen tekemistä. Hämäläinen penäsi myös luovien alojen tukemiseen käytettyjen resurssien tehokkaampaa käyttöä ja lisää mahdollisuuksia pienyrittäjille.
Maaret Castrén ja Jemi Heinilä saivat pohdittavakseen muun muassa kansainvälistymiseen, viennin edistämisen sekä tekijänoikeuksiin ja piratismiin liittyviä kysymyksiä.
Kansainvälistyminen sekä viennin ja maakuvan edistäminen vaativat Heinilän mukaan hyviä rakenteita, mikä edellyttää ministeriöiden, lähetystöjen ja kulttuuri-instituutioiden hyvää yhteistyötä ja rahoitusta.
Musiikkiviennistä pyöreän pöydän keskusteluita järjestänyt kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) kertoi kommenttipuheenvuorossaan, että hän näkee suomalaisen luovan alan osaamiselle paljon vientimahdollisuuksia. “Se vaatii hyvää yhteispeliä eri toimijoiden välillä”, Haavisto sanoi ja ehdotti, että diplomaattikoulutukseen voisi tulevaisuudessa lisätä myös kulttuuriviennin osaamisen.
Tekijänoikeuksia pitää puolustaa sekä kotimaassa että EU-tasolla
Luovan alan ansainnan kova ydin on tekijänoikeus. Päättäjiltä kysyttiin, miten Suomen tulisi edistää tasapainoisen tekijänoikeuslainsäädännön kehittymistä sekä kotimaassa että Euroopassa digi- ja tekoälyaikakaudella.
Sekä Castrén että Heinilä painottivat, että Suomen on oltava hereillä siitä, mitä EU:ssa päätetään. Castrén muistutti, että EU:n päätöksillä on iso vaikutus Suomen asioihin ja myös tekijänoikeusasioihin liittyen muun muassa tekoälyn kouluttamiseen. “Kaikkien pitäisi olla kiinnostuneempia EU:n päätöksistä, sillä suurin osa lainsäädännöstämme tulee sieltä. Asioihin pitäisi ajoissa vaikuttaa lobbaamalla.”
Keskustelun lopuksi puhuttiin piratismin merkittävistä vaikutuksista tekijöiden ansaintaan.
“Piratismissa ei ole kyse siitä, että käytät jonkun ihmisen sisältöjä luvatta. Se on oikeasti tekijän elannon varastamista”, Castrén summasi.
Jemi Heinilä totesi, että miljoonien menetykset vuosittain luovalle alalle aiheuttava piratismi on saatava kuriin lakimuutoksin. Näyttelijä Heli Sutela muistutti kommentissaan, että vuosittaiset tulonmenetykset Suomessa ovat noin 40 miljoonan luokkaa.
Toimivia rakenteita ja avointa vuoropuhelua
Jemi Heinilä antoi sekä kulttuuripoliittiselle selonteolle että luovan talouden kasvustrategialle kiitosta siitä, että molemmissa otetaan vienti ja maakuva huomioon. Hän kuitenkin pohti sitä, ovatko yhteistyörakenteet esimerkiksi ministeriöiden ja lähetystöjen välillä vielä aidosti kunnossa ja peräänkuulutti määrärahojen osoittamista sekä kulttuuripoliittisen selonteon että kasvustrategian toteuttamiseen.
Keskustelua luotsannut Gramex ry:n viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Sari Aalto-Setälä tiivisti lopuksi kaikkien paikalla olleiden tunnelmat: ”Ehdotukset olivat poikkeuksellisen käytännöllisiä ja luovan alan kasvua aidosti edistäviä. Jos ja toivottavasti kun ehdotukset viedään käytäntöön jo tällä hallituskaudella, ollaan jo pitkällä matkalla oikeaan suuntaan.”
Luovat ry:n puheenjohtaja Vappu Aura summasi Luovat laineilla -tilaisuuden merkityksen näin: “Yhteistyön vahvistaminen on yksi luovan talouden kasvustrategian keskeisistä tavoitteista. Luovat ry:n laaja verkosto ja Luovat Laineilla -tapahtuma ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten luovan alan toimijat ja julkishallinto kootaan yhteisen vision äärelle vuoropuheluun”.
Runoelämyksen risteilyllä esitti kirjailija Riina Katajavuori. Musiikista laivalla vastasi duo Lili & Luna.
Luovat laineilla -risteilyn järjesti Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien yhteistyöverkosto Luovat ry. Verkoston tehtävänä on edistää luovan alan toimintaedellytyksiä. Sanasto on yksi Luovat ry:n jäsenjärjestöistä.