Kirjallisuus-, kulttuuri- ja kuvataidekummit tapasivat kansanedustajia ja tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien kummiverkoston yhteisessä tapaamisessa 4. kesäkuuta Helsingissä. Tilaisuudessa keskusteltiin kulttuuripoliittisesta selonteosta sekä siitä, millaisilla resursseilla taiteilijan työtä tulevaisuudessa tehdään.
Luovan alan tekijöiden tulonmuodostus on monipolvista ja epävarmaa. Keskimääräistä useampi luovalla alalla työskentelevä on pienituloinen, ja moni yhdistää erilaisia ansaintakeinoja toimeentulonsa turvaamiseksi. Kirjallisuus-, kulttuuri- ja kuvataidekummien kesätapaamisessa keskusteltiin siitä, millaiset ovat tulevaisuuden suuntaviivat luovan alan ja kulttuurin ammattilaisille.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie näkee eduskuntakäsittelyssä etenevän kulttuuripoliittisen selonteon keskeiseksi ajatukseksi sen, että kulttuuri on jokaisenoikeus. Myös muutosvoimana sekä henkisen kriisinkestävyyden ja resilienssin osalta kulttuuri tunnistetaan selonteossa merkittäväksi tekijäksi: ”Kulttuurilla ja taiteella on iso merkitys yhteisöllisyyden vahvistajana. Se, jos mikä korostuu tässä ajassa.”
Talvitie myös muistutti, että askelia luovien alojen kasvupotentiaalin parempaan hyödyntämiseen otetaan jo – luovan talouden kasvustrategia julkaistaan 10.6.2025. Talvitie toivoo, että valtuuskunnissa, joissa ovat elinkeinoelämä ja yritykset ovat jo edustettuina, nähtäisiin jatkossa enemmän myös luovien alojen edustajia.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen nosti puheessaan kulttuuriarvojen ohessa esiin sen, että luova ala tuottaa paljon palkkatuloja, verotuloja ja työpaikkoja. ”Valtion 1,2 miljardin euron tuki tuottaa 13 miljardin euron tuloksen. Me emme puhu porukasta, jota pitää elättää, vaan porukasta, joka tuottaa.” Haatainen kuitenkin korostaa, että valtion tuki on todella tärkeä kulttuurin ammattilaisille, sillä alalla työskentelee paljon tekijöitä, joiden työ ei saisi siipiä alleen ilman valtion tukea ja oikeanlaista kasvualustaa.
Kulttuuripoliittisessa selonteossa yksi keskeinen osa-alue ovat uudet teknologiat ja niihin liittyvät tekijänoikeudet ja lainsäädäntöratkaisut. Haataisen mukaan sivistysvaliokunnassa on kulttuuripoliittisen selonteon mietinnön käsittely jo loppusuoralla, ja mietinnössä on tarkoitus saada esiin yhteinen, jaettu näkemys siitä, miten kulttuurialaa kehitetään yli parlamenttikausien.
Kesäisessä tapaamisessa paikalla olivat myös edustajat Pekka Aittakumpu, Marko Asell, Maaret Castren, Kike Elomaa, Pekka Haavisto, Inka Hopsu, Krista Mikkonen ja Juha Viitala.
Kulttuurin merkitys mitataan puheiden lisäksi teoissa
”Me kirjailijat koemme tekevämme tärkeää työtä. Kokevatko muut asian samoin?” kysyi puheenvuorossaan kirjailija ja kirjallisuuskummi Markus Hotakainen. Hotakainen nosti esiin alan epäkohtia apurahojen niukkuudesta sekä ajasta jälkeen jääneistä lakipykälistä. Puheenvuorossaan Hotakainen kyseenalaisti omakohtaisin esimerkein sen, onko kirjallisuuden tekijöillä jatkossa reaaliset mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan.
Hotakainen pyysi, että lainauskorvauksen tasosta pidettäisiin huolta ja että kirjastokäytön korvaukset ulotettaisiin tasapuolisesti kaikkeen lainaamiseen niin korkeakoulukirjastojen verkkokirjahyllyjen kuin saavutettavuuskirjasto Celiankin osalta. ”Se takaisi osaltaan työmme jatkumisen ja antaisi tunteen, että teemme työtä, jonka muutkin kokevat tärkeäksi.”
Kuvataiteilija Hannaleena Heiska kuvasi puheenvuorossaan taidetta osana ihmisyyttä ja muistutti sen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Myöskään kuvataiteessa kuluttajien kiinnostus ei vastaa tekijöiden tulotasoa: Taide on suositumpaa kuin koskaan, mutta se ei näy taiteilijoiden toimeentulossa.
Kirjallisuus-, kulttuuri- ja kuvataidekummien ydinviesti päättäjille oli se, että kulttuurin edistäminen, luovaan alaan investoiminen ja taiteilijoiden työn tukeminen sekä tekijöiden oikeuksista ja toimeentulosta huolehtiminen ovat poliittisia päätöksiä. Musiikintekijä, näyttelijä Olavi Uusivirta otti puheessaan esimerkiksi Etelä-Korean, jossa tehtiin vuosikymmeniä sitten tietoinen päätös investoida maan kulttuurivientiin.
”Voimme päättää, että haluamme Suomen kulttuurin kultakauden takaisin. Se on poliittinen valinta”, tiivisti Uusivirta kaikkien kummien sanoman tilaisuuden päätteeksi.
Kirjallisuuden, musiikin ja visuaalisen taiteen tekijöitä edustavat kummit kuuluvat vaikuttamisverkostoon, joka tuo yhteen päättäjiä ja luovan alan tekijöitä. Kummien ja päättäjien kohtaamiset lisäävät ymmärrystä luovan alan tekijöiden arjesta ja edistävät vuoropuhelua kulttuurialan ammattilaisten ja alan toimintaedellytyksistä päättävien kesken. Kulttuurikummit ovat musiikintekijöitä ja säveltäjiä, kirjallisuuskummeina toimii kirjailijoita ja kääntäjiä ja kuvataidekummeina kuvataiteilijoita. Toimintaa koordinoivat tekijänoikeusjärjestöt Teosto, Sanasto ja Kuvasto yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa.