Tekoälyä ja tekijänoikeuksia koskevista suosituksista äänestettiin viime viikolla Euroopan parlamentissa. Luovien alojen asemasta keskusteltiin myös Suomessa eduskunnan täysistunnon ajankohtaiskeskustelussa.
Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi tiistaina 10.3. oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) mietinnön tekijänoikeuksien ja generatiivisen tekoälyn suhteesta.
Euroopan parlamentti pyrkii mietinnössä esitettyjen suositusten avulla varmistamaan tekijänoikeussuojan toteutumisen tekoälyn käytön yhteydessä. Esitys hyväksyttiin äänin 460 puolesta, 71 vastaan ja 88 tyhjää.
Euroopan komissiolle suunnattujen tekijänoikeussuositusten keskiössä ovat läpinäkyvyys, korvaukset ja kielto-oikeus:
- Parlamentti vaatii täyttä läpinäkyvyyttä suojattujen teosten käyttämiseen. Tekoälykehittäjille tämä tarkoittaisi velvoitetta listata yksilöidysti koulutusmateriaalina käyttämänsä suojatut teokset sekä pitää kirjaa mm. hakurobottien käytöstä ja muista sisällön hyödyntämisen tavoista. Tästä velvoitteesta laistaminen voitaisiin suositusten mukaan jatkossa tulkita tekijänoikeusloukkaukseksi.
- Parlamentti korostaa generatiivisen tekoälyn rakentuvan laajasti tekijänoikeudella suojattujen teosten varaan, ja siksi oikeudenhaltijoille on maksettava näiden teosten käytöstä asianmukaiset korvaukset. Lisäksi parlamentti pyytää komissiota selvittämään keinoja, joilla korvauksia jo tapahtuneesta suojattujen sisältöjen luvattomasta käytöstä voidaan maksaa takautuvasti.
- Parlamentti haluaa myös varmistaa, että oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus estää sisältöjensä käyttö tekoälyn kouluttamisessa (”opt-out”). Estolista voitaisiin toteuttaa esimerkiksi EU:n teollisoikeuksien viraston (EUIPO) hallinnoimana.
Lisäksi parlamentti ehdottaa komissiolle suojattuja sisältöjä koskevien lisensointimarkkinoiden edistämistä generatiivisen tekoälyn käyttöön ja muistuttaa, että yksilöitä on myös suojeltava manipuloidulta tekoälysisällöltä, kuten deepfake-väärennöksiltä.
Oikeudellisten asioiden valiokunnan esittelijä, saksalainen europarlamentaarikko Axel Voss näkee selkeiden sääntöjen ja oikeusvarmuuden hyödyttävän kaikkia: ”Tekoälykehittäjät tietäisivät, mitä sisältöä saa käyttää ja miten lisenssit hankitaan, ja oikeudenhaltijat puolestaan saisivat suojan luvatonta käyttöä vastaan ja oikeudenmukaiset korvaukset. Nämä säännökset ovat välttämättömiä, jos haluamme edistää ja kehittää tekoälyä Euroopassa ja samalla suojella luovan alan tekijöitämme.”
Euroopan parlamentin tiedote aiheesta on luettavissa tästä linkistä (avautuu uuteen välilehteen).
Eduskunnassa keskusteltiin tekoälystä ja luovista aloista
Vaikka reunaehdot tekoälyä koskevalle säätelylle päätetään EU-tasolla, tekoälystä ja sen lieveilmiöistä luovalle alalle käydään keskustelua myös Suomessa. Eduskunnan täysistunnossa käytiin torstaina 12.3. sivistysvaliokunnan ehdotuksesta ajankohtaiskeskustelu luovien alojen asemasta tekoälyn käytön lisääntyessä.
”Luovat alat ovat erityisessä murroksessa tekoälyn käytön lisääntyessä. Olen itse huolissani siitä, miten tekoäly vaikuttaa luovan alan tekijöiden tulonmuodostukseen. Jo nyt monien luovan alan ammattilaisten tulot ovat liian pieniä ja ansainta epävarmaa, ja tekoäly mutkistaa tulojen muodostumista entisestään”, sanoi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) avauspuheenvuorossaan.
”Tekoäly ei tuota mitään sinällään itsenäisesti, vaan sen kaikki tuotokset perustuvat olemassa olevan materiaalin hyödyntämiseen ja muuntelemiseen. Kuitenkaan korvaukset käytöstä eivät päädy luovan alan sisältöjä todellisuudessa tehneille, vaan tekoälyjäteille. Tämä johtaa valtavaan epäsuhtaan, jossa voitot käytetyistä töistä kerää vain hyödyntäjä, ei oikea tekijä.”
Eduskunnan keskustelun puheenvuoroissa nostettiin esiin myös AI-teknologiayritys Anthropicin tapaus. Anthropic sopi syksyllä 2025 maksavansa 1,5 miljardia dollaria sopimuskorvauksia 500 000 kirjallisten teoksien oikeudenhaltijoille.
”Tämä on vain yhden tekoäly-yhtiön tapaus ja se kertoo siitä, minkä mittaluokan tulonmenetyksestä on kirjallisuuden tekijöille”, Haatainen muistutti puheenvuorossaan.
Edustajien puheenvuoroissa korostuivat ymmärrys luovan alan ja oikeudenomistajien huolta kohtaan, myös suomen kielen ja kulttuurin erityinen asema nousivat useissa puheenvuoroissa esiin. Puheenvuoroja yhdisti tarve selkeille säännöille luvattoman ja korvaamatta jäävän käytön estämiseksi.
”Suomen on toimittava EU:n suuntaan aktiivisesti ja puolustettava luovaa työtä ja tekijänoikeuksia, jotta sääntely ja toimintamallit rakentuvat ammattilaisten kannalta oikeudenmukaiseksi”, Haatainen linjasi puheenvuoronsa lopuksi.
Eduskunnassa käydyn ajankohtaiskeskustelun jälkitallenne on katsottavissa eduskunnan nettisivuilta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Lähtökohtana oikeus korvaukseen ja suostumus teoksen käyttöön
Tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä voidaan käyttää monella tavalla tekoälyn kehittämisessä ja käytössä. Myös tekoälyavusteiset tuotokset perustuvat usein tekijänoikeuden suojaamiin teoksiin, joiden hyödyntämiseen ei ole kysytty lupaa. Maailmanlaajuisesti on käynnissä satoja oikeudenkäyntejä tekijänoikeusrikkomuksista.
”Kirjallisuuden tekijälle muodostuu tekijänoikeus luomaansa teokseen. Tekijänoikeus tarkoittaa sitä, että tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksensa kaikesta sellaisesta käytöstä, jolla voi olla taloudellista merkitystä. Tämä koskee myös teosten hyödyntämistä esimerkiksi tekoälyn kouluttamisessa”, summaa Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola.
Kirjallisuudella on olennainen rooli etenkin tekoälyn kouluttamisessa ja tekoälyn taustalla toimivien kielimallien rakentamisessa. Siitä huolimatta valtaosa tekoäly-yhtiöistä käyttää tekijänoikeuden alaisia teoksia tekoälyn kouluttamiseen ilman tekijän suostumusta.
Kun kirjallisuutta käytetään tekoälyn kehittämisessä, seuraavien kohtien tulisi toteutua:
- Kirjallisuuden tekijällä tulee olla oikeus päättää, haluaako hän antaa teoksiaan käytettäväksi tekoälyn kouluttamiseen. Tällä hetkellä tämä oikeus ei toteudu, vaan tekoäly-yhtiöt ovat käyttäneet myös suomalaisten kirjallisuuden tekijöiden teoksia tekoälyn kouluttamiseen ilman tekijöiden suostumusta.
- Jos tekijä päättää antaa teoksiaan käytettäväksi tekoälyn kouluttamiseen, hänellä tulee olla oikeus asianmukaiseen korvaukseen. Tällä hetkellä tekijät eivät saa mitään korvauksia teostensa käytöstä tekoälyn kouluttamiseen, vaikka tekoäly-yhtiöt tahkovat mittavaa tulosta tekijänoikeuden alaista materiaalia hyödyntäen.
- Tekoäly-yhtiöiden tulee raportoida teoskohtaisesti, mitä teoksia tekoälyn kouluttamiseen on käytetty. Tämä on ainoa keino, jolla tekijät voivat valvoa omien oikeuksiensa toteutumista. Tekoälyasetuksessa tämä velvoite on asetettu, mutta tekoälyasetuksen käytännesäännöissä velvoitetta on lievitetty merkittävästi eikä teoskohtaista raportointia edellytetä.
Sanasto seuraa kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa tekoälyn kouluttamisen ja generatiivisen käytön ja tekijänoikeuksien toteutumisen osalta.