Sanasto järjesti torstaina 22.10. eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja sivistys- ja tiedejaostolle perinteiset Kirjallisuuskahvit. Lainauskorvauksen 20-vuotisjuhlavuosi lähenee, mutta tekijöille maksettava lainakohtainen korvaus uhkaa pudota jo alle sen tason, jossa se oli 10 vuotta sitten.
Kirjallisuuskahvien avauspuheenvuossa Sanaston puheenjohtaja Maria Lassila-Merisalo kertoi toimineensa puheenjohtajan tehtävässä pian vuoden ajan, mutta Sanaston kirjallisuuskummen joukossa hän on ollut kuluneen hallituskauden alusta asti. Näiden neljän vuoden ajan kansanedustajille on viety samoja viestejä – lainauskorvauksen määrärahaa tulisi korottaa, verkkokirjahyllyt ja Celian sähköiset lainat tulisi saada korvauksen piiriin. Kirjallisuuskahvit alkoivat Lassila-Merisalon kysymyksellä siitä, miksi kirjallisuuden tekijöille tärkeät asiat eivät etene, vaikka mainitut asiat saavat kansanedustajien keskuudessa kannatusta yli puoluerajojen.
Sanaston keskeisin viesti tämän vuoden Kirjallisuuskahveilla oli selvä: tekijöille maksettava lainakohtainen korvaus uhkaa pudota ensi vuonna 25 sentistä 23 senttiin. Tämä pudottaisi lainakohtaisen korvauksen kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Kirjallisuuden lainaamisen suosio ei saa laskea tekijän saamaa korvausta.
”Kirjallisuus ei synny pelkän intohimon voimalla”, Lassila-Merisalo muistutti.
Lainauskorvaus tukee kirjoittajan hidasta, luovaa työtä
Kirjallisuuskahveilla saatiin myös pieni kirjallinen maistiainen, kun kirjailija Sami Hilvo luki oman puheenvuoronsa aluksi otteen tulevasta teoksestaan, jota ei ole vielä julkaistu. Hilvo kertoi kirjoitustyön alkaneen jo vuonna 2023, ja tällä esimerkillä muistutti, että kirjoittaminen on usein pitkä prosessi. ”Kielen ja maailmojen hiominen voi viedä vuosia, siihen tarvitaan aikaa.” Kirjoittamisen prosessia osaltaan tukee lainauskorvaus, josta tekijä voi saada tuloja vielä pitkään edellisen teoksen julkaisun jälkeen.
Lainauskorvauksen pitkästä vaikutuksesta puhui myös kirjailija–kääntäjä Ville-Juhani Sutinen, joka kertoi saavansa edelleen lainauskorvaustuloja vuosien takaisista käännöstöistään: ”Näitä kirjoja on edelleen kirjastoista saatavilla ja niitä luetaan.”
Sutinen katsoi puheenvuorossaan myös pidemmälle taakse päin ja viittasi kirjailija Virginia Woolfiin, jonka teoksia myös Sutinen on suomentanut. Klassikoksi nousseessa Oma huone -esseessään Woolf kirjoittaa, että naisella pitää olla oma huone ja 500 puntaa vuodessa, jos hän aikoo kirjoittaa. Arvostettuun asemaan kohonnut Woolf eli kuitenkin omana aikanaan köyhyydessä, Sutinen muistutti, ja sanoi, että Woolfin ajatus toimii yhä nykyajassa: nykyarvoon muutettuna summa vastaa noin 35 000 euroa eli suunnilleen vuoden mittaista Koneen Säätiön apurahaa.
Tilaisuudessa kansanedustajat saivat myös lukea Sanaston asiakkaiden kommentteja siitä, mitä lainauskorvaus heille arjessa merkitsee. Sanasto on kerännyt asiakkaiden vastauksia lainauskorvauksen merkityksestä syyskuun lopusta alkaen. Vastauksia on kertynyt jo yli 300.
Tekijät on myös huomioitu kuluneen hallituskauden aikana
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) nosti keskustelussa esiin tulevan kirja-alan toimenpideohjelman. Ohjelma tullaan tekemään yhdessä alan kanssa, ja toimeenpanosuunnitelmaa aletaan toteuttaa viimeistään seuraavan hallituskauden aikana.
Kuluneen hallituskauden aikana valtiontaloudessa on tehty paljon sopeutustoimia, joilta kirjallisuuden tekijöitä on osin pystytty säästämään: haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta lainauskorvausta koskeva alv-korotus pystyttiin kompensoimaan siten, ettei tekijöille jaettava korvaus pienentynyt, ja lisäksi määrärahaan on voitu tehdä myös muita pienempiä, kertaluontoisia lisäyksiä, jotka ovat auttaneet säilyttämään lainakohtaisen korvauksen nykyisellä tasolla. Lisäksi e-lainauskorvaus on vakiinnutettu tekijänoikeuslakiin.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) muistutti, että valiokunta on tehnyt syyskuussa päätöksen lähettää Celia-lainojen korvausoikeutta koskevat aloitteet sekä asiantuntijalausunnot opetus- ja kulttuuriministeriöön huomioon otettaviksi kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa. Valiokunta piti kannanotossaan erittäin tärkeänä, että OKM ryhtyy selvitystyöhön mahdollisimman pikaisesti, ja antaa valiokunnalle vuoden 2027 huhtikuun loppuun mennessä selvitys toimenpiteistä, joihin ministeriön arvion mukaan on syytä ryhtyä.
Lukutaito eriytyy ja heikkenee
Lainauskorvauksen lisäksi Kirjallisuuskahveilla keskusteltiin myös lukutaidosta. Kirjastolainaamisen suosion kasvussa korostuu erityisesti lapsille suunnattu kirjallisuus, mutta samaan aikaan heikosti lukevien määrä kasvaa ja lukutaito eriytyy voimakkaasti. Kirjastolainaamisen suosio ei myöskään tarkoita tekijöille suurempia korvauksia, jos määräraha ei seuraa lainamäärien kasvua. ”On ristiriitaista, että kirjastolainaamiseen kannustetaan, mutta tekijöiden tulot laskevat”, sanoi Haatainen.
Helsingin Kirjamessujen avajaispäivän aamuna järjestetyt Kirjallisuuskahvit kirvoittivat keskustelua myös kirjamessuista, joita paikalla olleet edustajat innokkaasti odottivat. Tuula Haatainen iloitsi siitä, että messuilla syntyy aina lukemisen kipinä.
Kiitämme kaikkia Kirjallisuuskahveille osallistuneita kansanedustajia ja valiokuntaneuvoksia!
Läsnä Kirjallisuuskahveilla olivat: Tuula Haatainen (valiokunnan pj, sd.), Mikä Lintilä (jaoston pj, kesk.), Maaret Castrén (kok.), Ari Koponen (ps.), Pia Lohikoski (vas.), Hanna Sarkkinen (vas.), Sari Sarkomaa (kok.) ja Oskari Valtola (kok.).