Miksi lainauskorvauksista tehdään kuvavähennys?
Kuvavähennys on Sanaston työkalu lainauskorvausten tasapuoliseen jakamiseen. Kuvavähennyksen avulla suunnataan suurempi osuus Sanaston lainauskorvauksesta tekstipainotteisten teosten tekijöille.
Käytännössä runsaammin kuvia sisältävien kirjastoluokkien teoksista maksetaan pienempi lainauskorvaus tekstintekijälle. Korvausten laskentaan käytetään kirjastoluokkakohtaista kuvavähennyskerrointa. Lisäksi tänä vuonna Sanasto pilotoi runouden kirjastoluokassa tarkempaa teoskohtaista kuvavähennystä.
Jos kuvavähennyksiä ei tehtäisi, olisi lainakohtainen korvaus kaikille teoslainoille alhaisempi kirjastoluokasta riippumatta, koska Sanasto jakaa kiinteää määrärahaa lainojen kesken.
Miten kuvavähennys voi koskea myös teoksia, joissa ei ole kuvaa?
Kuvavähennys toimii niin, että yli 10 % kuvaa sisältävissä kirjastoluokissa on kerroin, joka huomioi kuvan osuuden teoksessa. Kuvien keskimääräinen osuus eri kirjastoluokkien teoksissa on selvitetty käymällä läpi kattava otanta ko. kirjastoluokan teoksia. Esimerkiksi kertomakirjallisuudesta tekstintekijä saa 100 % lainauskorvauksesta ja sarjakuvista tekstintekijä saa 37,5 % lainauskorvauksesta. Tilitysjärjestelmämme tekee kuvavähennyksen automaattisesti teoksille niiden kirjastoluokan mukaan.
Mekanismi on vääjäämättä epätäydellinen, koska kirjastoluokkaan sisältyy aina teoksia, joissa kuvasisältöä on vähemmän kuin 10 %, vaikka se olisikin kirjastoluokan keskiarvo. Kirjastoluokkaan perustuva kuvavähennys on toistaiseksi ollut paras käytössä oleva tapa jakaa lainauskorvausta mahdollisimman tasapuolisesti.
Tänä vuonna Sanasto pilotoi runouden kirjastoluokassa tarkempaa teoskohtaista kuvavähennystä. Pilotissa hyödynnetään kirjastojärjestelmän tietoa siitä, onko teos kuvitettu vai kuvittamaton – tämä on parannus, mutta tieto on edelleen karkea kahtiajako: teos on joko kuvitettu tai ei.
Meneekö lainauskorvauksestani pidätetty kuvavähennys teoksen kuvittajalle?
Kuvavähennys ei lisää kuvittajien saamaa korvausta. Lainauskorvausmääräraha jaetaan eri järjestöille jo valmiiksi niin, että tietty osuus varataan tekstintekijöille, kuvantekijöille ja musiikintekijöille. Sanasto tilittää kirjallisuuden tekijöille tekstintekijöiden osuutta lainauskorvauksesta. Kuvavähennys painottaa Sanaston määrärahaa eniten tekstiä sisältäville kirjastoluokille. Käytännössä kuvaa sisältävistä teoksista tehty Sanaston kuvavähennys jaetaan muiden tekstintekijöiden teosten kesken.
Kuvavähennys siis vaikuttaa ainoastaan siihen, miten Sanasto jakaa lainauskorvauksen kirjallisuuden tekijöiden kesken: se pienentää kuvaa sisältävien teosten korvausta ja vastaavasti kasvattaa niiden teosten korvausta, joihin ei sisälly kuvaa.
Kuvittajien lainauskorvaukset maksetaan erikseen Kopioston kautta, eikä Sanaston tekemä kuvavähennys vaikuta niihin.
Sanasto pilotoi teoskohtaista kuvavähennystä runoteoksissa. Miksi teokseni lasketaan kuvitetuksi, vaikka siinä on hyvin vähän kuvia?
Sanaston vuoden 2026 pilotissa runouden kirjastoluokassa kuvavähennys kohdistetaan vain niihin runoteoksiin, joissa on kirjastojärjestelmän mukaan kuvia.
Pilotissa hyödynnetään kirjastojärjestelmästä saatavaa tietoa siitä, onko teos merkitty kuvitetuksi vai kuvittamattomaksi. Kirjastojärjestelmäntieto on karkea joko-tai: kirja on joko kuvitettu tai ei. Tiedossa ei ole aste-eroja, ja niinpä kuvavähennys tehdään sekä teokselle, jossa on vähän kuvaa, että teokselle, joka on kauttaaltaan kuvitettu. Kansikuvaa ei lasketa kuvitukseksi. Pilotissa on tarkoituksena selvittää, millaisia tulkinta- ja rajatapauksia kirjastojärjestelmästä saatavaan kuvitustietoon liittyy.
Täydellisen yhdenvertaista ratkaisua ei siis ole vielä pilotissakaan olemassa, mutta pyrimme kehittämään kuvavähennystä entistä tarkempaan suuntaan.
Lue lisää pilotista.
Sanasto pilotoi teoskohtaista kuvavähennystä runoteoksissa. Miksi teokseni lasketaan kuvitetuksi, kun kyseessä on visuaalinen runous?
Pilotissa käytetty jaottelu kuvitetun ja kuvittamattoman teoksen välillä on Sanaston tilityksessä käytettävä luokittelu, joka perustuu kirjastojärjestelmästä saatavaan tietoon. Se ei tarkoita kannanottoa yksittäisen runon jakamisesta tekstiin ja kuvaan. Sanasto tilittää lainauskorvausta vain tekstin osalta. Siksi Sanaston tilityksessä visuaaliset runot on katsottu kuvasisällöksi.
Lue lisää pilotista.
Miksi yhä useampia kirjastoluokkia on kuvavähennyksen piirissä?
Vuoteen 2025 asti kuvavähennys tehtiin vain kolmesta kirjastoluokasta: saduista, kuvakirjoista ja sarjakuvista. Sanasto päätti vuodesta 2025 alkaen yhdenvertaisuuden vuoksi ottaa kuvavähennyksen piiriin kaikki kirjastoluokat, joissa kuvien keskimääräinen osuus ylitti 10 prosenttia. Tällöin kuvavähennyksen piiriin tulivat mm. runoteokset ja useita tietokirjallisuuden kirjastoluokkia. Kaikki kuvavähennyksen piiriin kuuluvat kirjastoluokat on listattu Sanaston tilitysperiaatteissa. Tänä vuonna Sanasto pilotoi runouden kirjastoluokassa tarkempaa teoskohtaista kuvavähennystä.
Miten Kopiosto tilittää lainauskorvaukset kuvittajille?
Kuvantekijät saavat lainauskorvausta Kopiostosta. Korvaukseen oikeutettua kuvaa ovat muun muassa piirroskuva, sarjakuva, valokuva, kuva taideteoksesta ja kansikuva.
Kuvantekijöiden lainauskorvauksen suuruuteen vaikuttaa lainamäärän lisäksi kirjastoluokkaan sidottu kuvakerroin, joka kertoo, kuinka paljon kuvaa kyseisen kirjastoluokan kirjoissa on keskimäärin. Kuvakerroin on esimerkiksi sarjakuvissa ja lasten kuvakirjoissa suuri ja aikuisten kertomakirjallisuudessa pieni.
Kopiostosta korvausta saa noin 90 000 lainatuinta julkaisua, joiden yhteenlaskettu lainamäärä kattaa noin 85 % kaikesta kirjastolainauksesta. Kuvantekijän tulee ilmoittautua korvauksensaajaksi Kopioston lainauskorvauspalvelussa. Tekijän ei tarvitse liittyä Kopioston jäsenjärjestöön korvausta saadakseen. Lue lisää Kopioston verkkosivuilta.