Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto on myöntänyt Sanasto-palkinnon kirjailija Juha-Pekka Koskiselle. Palkinnon arvo on 10 000 euroa. Nimikkopalkinto myönnettiin Sanaston 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä kutsuvierastilaisuudessa Helsingin Korjaamolla 8.5.2025.
Sanasto-palkinto jaettiin järjestön historiassa nyt toista kertaa. Ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin Sanaston 10-vuotisjuhlissa 2015 kirjailija Kirsi Kunnakselle. Palkinnolla Sanasto haluaa antaa tunnustusta sellaiselle henkilölle tai taholle, joka on edistänyt tekijänoikeuksia erityisesti kirjallisuuden alalla. Palkinnon saajaa saivat avoimessa kyselyssä ehdottaa Sanaston sidosryhmät ja kirjallisuuden tekijät. Lopullisen päätöksen teki Sanaston hallitus.
”JP Koskinen on ahkeroinut tekijänoikeuksien puolesta monilla eri areenoilla, niin Sanaston kuin muiden alan järjestöjen parissa. Koskinen toimii myös kansanedustajien kirjallisuuskummina ja on tuttu näky sekä eduskuntatalolla että ministeriössä. Jo ennen vuonna 2021 alkanutta kummiuttaan Koskinen on paiskinut lukemattomia tunteja kirjallisuuden tekijöiden ja tekijänoikeuksien puolesta päättäjiä tavaten”, kertoo Sanaston hallituksen puheenjohtaja Peter Sandström.
Kirjailija JP Koskinen on palkinnosta otettu.
”Olen erittäin iloinen siitä, että tämä harvakseltaan myönnettävä palkinto osui minulle. Vaikka kirjailijan pitää usein olla itsekäs taatakseen itselleen työrauhan ja säädylliset olosuhteet, on yhteisökin tärkeä”, Koskinen kertoo. ”Se että voi ajaa kaikkien tekijöiden asioita, on erityisen palkitsevaa.”
Koskinen muistuttaa, että jos kirjallisuuden elinvoimaisuus halutaan taata, se vaatii erityissuojelua. ”Siinä missä kuvataide ja musiikki on ilmaisultaan globaalia, nojaa kirjallisuus kieleen. Kirjallisuus ei myöskään tartu kenenkään matkaan vahingossa.”
Työ kirjallisuuden tekijöiden puolesta jatkuu
Poliitikkoja ahkerasti tapaava Koskinen iloitsee siitä, että käytännössä jokainen päättäjä haluaa tukea suomalaista kulttuuria ja lukutaito kulkee mukana juhlapuheissa. Raha on kuitenkin aina tiukassa. ”Kymmenen vuoden aikana olen tavannut useita kulttuuriministereitä, ja aina ajat ovat olleet huonot. Kun rahaa jaetaan, kirjallisuus uhkaa unohtua.”
Vaikeuksista huolimatta asiat ovat myös menneet eteenpäin. Koskinen oli aktiivisesti vaikuttamassa sen puolesta, että myös kirjastojen e-kirjat ja e-äänikirjat saatiin kirjastokäytön korvaamisen piiriin. Kampanjoinnin alkaessa Koskinen toimi silloisen tiede- ja kulttuuriministerin Antti Kurvisen kirjallisuuskummina. Koskinen kiittää Kurvista siitä, että hän edisti e-lainauskorvauksen toteutumista.
Työ kirjallisuuden tekijöiden hyväksi jatkuu edelleen. ”Lainauskorvauksen tason nosto pohjoismaiselle tasolle oli aikoinaan suuri saavutus, mutta siitäkin alkaa olla jo liki kymmenen vuotta ja inflaatio on tehnyt tehtävänsä. Kirjailijat ovat saaneet huomata, että vaikka kirjallisuus kiinnostaa monissa muodoissa ja lainaukset lisääntyvät, korvaukset voivat pienentyä”, Koskinen kuvaa.
”Mutta elämähän olisi tylsää, jos ei olisi jotakin tekemistä. Siksi kirjallisuuden tekijöiden etuja on yhä ajettava.”