Tietoa tekijänoikeudesta

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luomishetkellä, eikä sitä tarvitse erikseen rekisteröidä. Tekijänoikeussuojan saa mikä tahansa teos, joka ylittää teoskynnyksen.

Tekijä on se henkilö, joka on luonut teoksen. Tekijöitä voi myös olla useita. Tekijänoikeus koskee myös julkaisemattomia teoksia. Kirjallisuudessa tekijänoikeus syntyy sekä kirjailijalle että kääntäjälle.

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luomishetkellä, eikä sitä tarvitse erikseen rekisteröidä. Tekijänoikeussuojan saa mikä tahansa teos, joka ylittää teoskynnyksen.

Tekijänoikeussuoja syntyy, kun teos on omaperäinen tekijänsä henkisen luomistyön tulos.

Kirjallisten teosten teoskynnystä on perinteisesti pidetty matalana, ja lyhytkin tekstinpätkä voi nauttia tekijänoikeussuojaa, jos edellytykset täyttyvät. Suojan syntymisen kannalta teoksen laadulla, taiteellisella arvolla tai siihen käytetyllä ajalla ei ole merkitystä.

Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeus syntyy sekä kirjailijalle että kääntäjälle. Yhteisteosten eli teosten, joilla on useampi tekijä, tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta viimeisenä kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Tekijän kuoleman jälkeen tekijänoikeus siirtyy hänen perillisilleen. Tekijänoikeuden suoja-ajan päätyttyä teoksia saa käyttää vapaasti.

Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeuden suoja-ajan päätyttyä teoksia saa käyttää vapaasti.

Huomaa, että tekijänoikeus syntyy sekä kirjailijalle että kääntäjälle. Käännösteosten tekijänoikeus voi olla kääntäjän osalta voimassa, vaikka alkuperäistekijän tekijänoikeus olisi jo rauennut.

Tekijän kuoleman jälkeen tekijänoikeus siirtyy perillisille. Kirjallisuuden tekijänoikeuksia perintönä saaneet oikeudenomistajat voivat rekisteröityä Sanaston asiakkaiksi. Jos olet perinyt kirjallisuuden tekijänoikeuksia, ota yhteyttä Sanastoon.

Lue lisää: Perityt tekijänoikeudet

Tekijänoikeus pitää sisällään kahdenlaisia oikeuksia: taloudellisia ja moraalisia oikeuksia. Taloudelliset oikeudet ovat yksinoikeus kappaleen valmistamiseen ja yleisölle saataville saattamiseen. Näitä oikeuksia luovuttamalla tekijä saa tuloja.

Kappaleen valmistaminen tarkoittaa teoksen valmistamista missä tahansa muodossa, esimerkiksi painettuna kirjana, e-kirjana tai äänikirjana. Myös tekstikatkelman painattaminen esitteeseen on kappaleenvalmistamista.

Yleisön saataviin saattaminen tarkoittaa teoksen saattamista yleisön koettavaksi. Teoksen voi saattaa yleisön saataviin esimerkiksi välittämällä radiossa tai lausumalla läsnä olevalle yleisölle.

Koska tekijällä on taloudellinen tekijänoikeus teokseensa, tarvitaan kappaleen valmistamiseen ja yleisön saataville saattamiseen tekijän lupa. Tekijä voi luovuttaa sopimuksella taloudelliset oikeutensa teokseen joko kokonaan tai osittain. Oikeuksien luovutuksesta ja sen ehdoista sekä korvauksesta kannattaa aina sopia kirjallisesti.

Tekijänoikeus pitää sisällään kahdenlaisia oikeuksia: taloudellisia ja moraalisia oikeuksia. Moraaliset oikeudet ovat isyysoikeus ja respektioikeus. Isyysoikeus tarkoittaa, että tekijän nimi tulee ilmoittaa teoksen käytön yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Kirjailijan lisäksi kääntäjällä on oikeus tulla mainituksi käännösteoksen tekijänä.

Respektioikeus puolestaan tarkoittaa, että teosta ei saa muuttaa tekijää loukkaavalla tavalla tai esittää tekijää loukkaavassa yhteydessä. Moraalisia oikeuksia ei normaalisti voi luovuttaa. Ne jäävät tekijälle, vaikka tekijä olisi luovuttanut taloudelliset oikeutensa.

Kustannussopimuksessa sovitaan tekijän kannalta merkittävistä asioista, joten sopimusehtoihin kannattaa tutustua huolellisesti. Kustannusopimuksella tekijä luovuttaa kustantajalle oikeuden julkaista ja levittää yleisölle kirjallisen teoksensa. Sanasto ei koskaan myönnä lupia kokonaisten kirjallisten teosten kustantamiseen. Sanasto hallinnoi niitä oikeuksia, joita tekijät eivät tavallisesti luovuta kustantajille.

Kustannussopimuksissa sovitaan oikeudesta julkaista teos sekä levittää se yleisölle. Lue lisää kustannussopimuksista:
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen tietokirjailijat
Kääntäjien kustannussopimus

Tekijän nimi tulee ilmoittaa teoksen käytön yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Kirjailijan lisäksi kääntäjällä on oikeus tulla mainituksi käännösteoksen tekijänä.

Teoksen nimikin voi teoriassa nauttia tekijänoikeussuojaa, mutta lyhyitä teosten nimiä ei ole pääsääntöisesti pidetty tekijänoikeudella suojattavina. Mitä pidempi teoksen nimi on, sen todennäköisenpää on teoskynnyksen ylittyminen ja tekijänoikeussuojan syntyminen.

Teoksen nimeä suojaa kuitenkin ns. otsikkosuoja. Kirjaa ei ole lupa julkaista käyttäen sellaista teoksen nimeä tai tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai sen tekijä voidaan helposti sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai tekijään. Tarkoituksena on estää aiemmin julkistetun nimen hyödyntäminen. Otsikkosuojan soveltuminen kuitenkin edellyttää konkreettista sekoittumisvaaraa, ja yleisluontoisen teoksen nimen käyttö ei aiheuta sekoittumisvaaraa – tämän vuoksi on voidaan julkaista esimerkiksi samannimisiä sanakirjoja.

Kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, jos epäilet teoksesi luvatonta käyttöä. Tekijänoikeusloukkauksiin liittyvistä korvauksista pystytään useimmiten sopimaan jälkikäteen.

Tekijä voi luovuttaa sopimuksella taloudelliset oikeutensa teokseen joko kokonaan tai osittain. Oikeuksien luovutuksesta ja sen ehdoista kannattaa ehdottomasti aina sopia kirjallisesti. Moraalisia oikeuksia ei normaalisti voi luovuttaa. Ne jäävät tekijälle, vaikka tekijä olisi luovuttanut taloudelliset oikeutensa.

Lisäksi huomionarvoista on, että oikeus lainauskorvaukseen ja e-lainauskorvaukseen on säädetty luovuttamattomaksi oikeudeksi. Tämä tarkoittaa, että tekijä ei voi luovuttaa oikeuksiaan lainauskorvaukseen tai e-lainauskorvaukseen toiselle osapuolelle.

Kirjallisista teoksista saa valmistaa muutaman teoskopion yksityistä käyttöä varten.

Teoksen esittämiseen yksityisissä juhlissa kuten häissä tai perhejuhlissa ei tarvita lupaa.

Sitaatilla tarkoitetaan suoraa lainausta teoksesta. Saat lainata teosta omassa tekstissäsi tai esityksessäsi, jos siihen on asiallinen syy ja perustelu. Lainauksella tulee esimerkiksi perustella omia näkemyksiä, kritisoida toisen esittämää näkemystä tai havainnollistaa asiaa. Lainauksen tulee olla tarpeellinen oman tekstin tai esityksen kannalta, eikä pelkkä lisäarvon tuominen omaan tekstiin riitä perusteluksi.

Siteerattavan teoksen tekijän tai tekijöiden nimet (kirjailija ja mahdollinen kääntäjä) on mainittava sitaatin yhteydessä alalla vallitsevan hyvän tavan mukaisesti.

Sitaatin pituudelle ei ole asetettu tarkkaa rajaa. Lainauksen saa tehdä tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, ja laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Hyvä muistisääntö on, että lainauksen tulee olla tarpeellinen koko laajuudeltaan, eli perusteettoman pitkää katkelmaa ei saa sitaattioikeuden nojalla lainata.

Sanastosta hankit helposti luvat runojen ja tekstikatkelmien käyttöön, kun käytät tekstiä muuten kuin siteeraamalla.

Lue lisää siteeraamisesta

Kirjallisen teoksen esittämiseen ei tarvita lupaa, kun sitä esitetään opetuksen yhteydessä. Opetustilanteeksi lasketaan myös koulun tai varhaiskasvatuksen opetustilanteet, jotka tapahtuvat kirjaston työntekijän vetämänä osana oppituntia.

Teoksen esittämiseen ei tarvita lupaa, kun sitä esitetään jumalanpalveluksessa. Muihin käyttötarkoituksiin seurakunnat voivat hankkia tarvittavat luvat Sanastosta.

Julkistettua teosta saa käyttää parodiassa, karikatyyrissa ja pastississa ilman tekijän lupaa.

Parodia on ivamukaelma, jolla viitataan olemassa olevaan teokseen. Se hyödyntää huumoria tai pilailua ja poikkeaa havaittavissa olevalla tavalla viittauksen kohteena olevasta teoksesta.

Karikatyyri taas on liioiteltu tai yksinkertaistettu humoristinen kuva tai pilakuva, jolla kiinnitetään huomiota joko todellisen tai mielikuvituksellisen kohteen johonkin ominaisuuteen tai toimintaan. Karikatyyristä on kyse esimerkiksi poliittisessa pilapiirroksessa, jolla otetaan kantaa ajankohtaiseen aiheeseen.

Pastissi on mukaelma, joka jäljittelee aiemman tekijän tyyliä. Pastissi eroaa parodiasta siten, ettei siinä välttämättä hyödynnetä huumoria ja ivaa. Alkuperäisen teoksen ja pastissin välinen ero on yleensä havaittavissa, vaikka se olisi vähäinen. Pastissi ei ole plagiaatti, koska se on selvästi alkuperäisen teoksen mukaelma kopion sijaan.

Teoksesta saa valmistaa kappaleita tekstin- ja tiedonlouhintaa varten. Tekijä voi kuitenkin halutessaan kieltää kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvan tekstin- ja tiedonlouhinnan. Kielto tulee toteuttaa nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla. Tieteellistä tutkimusta varten tapahtuvaa tekstin- ja tiedonlouhintaa ei kuitenkaan voi kieltää.

Pääsääntöisesti kirjallisuuden esittämiseen yleisötilaisuudessa tarvitaan lupa, vaikka kyseessä olisi ilmaistilaisuus.

Et kuitenkaan tarvitse lupaa, jos teosta esitetään ilmaistilaisuudessa, jossa teoksen esittäminen ei ole pääasia, eikä tilaisuutta järjestetä ansiotarkoituksessa. Kaikkien näiden ehtojen tulee täyttyä.