Sanaston ja Kopioston syksyllä 2024 käynnistämät neuvottelut lainauskorvauksen tekstin ja kuvan osuudesta on saatu päätökseen. Järjestöjen välisissä neuvotteluissa sovittiin, missä suhteessa valtion lainauskorvausmäärärahaa osoitetaan tekstin- ja kuvantekijöille.
Lainauskorvaus on lakiin perustuva korvaus, jota maksetaan valtion budjetista kirjojen, nuottien ja äänitteiden lainaamisesta yleisistä kirjastoista ja korkeakoulukirjastoista. Lisäksi valtion budjetista maksetaan korvausta e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä.
Sanasto maksaa lainauskorvaukset ja e-kirjastokäytön korvaukset kirjallisuuden tekstintekijöille ja Kopiosto kuvantekijöille sekä e-äänikirjojen lukijoille. Lisäksi musiikintekijät saavat osuuden korvauksista Teoston kautta.
Kuvantekijöiden osuus lainauskorvauksesta kasvoi
Edellisen kerran kuvan ja tekstin välisestä suhteesta yleisten kirjastojen osalta on sovittu vuonna 2011. Nyt käytyjen kuvan ja tekstin osuuksia koskevien neuvottelujen pohjaksi järjestöissä selvitettiin kattavasti tekstin ja kuvan osuutta eri kirjastoluokissa. Selvityksessä kävi ilmi, että kuvan osuus lainatuissa aineistossa on lisääntynyt: suurin yksittäinen syy on lastenkirjojen lainamäärien selkeä kasvu.
Selvityksen perusteella neuvotteluissa tultiin siihen lopputulokseen, että kuvantekijöille maksettavaa korvausosuutta korotetaan aiemmasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kirjailijoille ja kääntäjille jaettavan lainauskorvauksen kokonaismäärä pienenee ja kuvantekijöiden puolestaan kasvaa.
Vuonna 2025 tekstin osuus fyysisten lainojen lainauskorvauksesta on neuvottelutuloksen mukaan 76 prosenttia lainauskorvausmäärärahasta ja kuvan osuus 21 prosenttia. Musiikin osuus säilyy ennallaan kolmessa prosentissa.
E-aineistojen kirjastokäyttökorvauksesta tekstin osuus vuonna 2025 on 87 prosenttia, äänikirjojen lukijoiden osuus yhdeksän prosenttia, kuvan osuus kolme prosenttia ja musiikin osuus prosentin.
– Käytännössä kirjailijoiden ja kääntäjien osuus lainauskorvauksesta tulee pienenemään muutoksen myötä. Jotta lainauskorvaus jakautuisi oikeudenmukaisesti tekstintekijöiden kesken, tulemme Sanastossa tarkastelemaan tilitysperiaatteissamme määriteltyjä kuvavähennyksiä. Jo nyt esimerkiksi kuvakirjan ja sarjakuvan kirjoittajalle maksettava lainakohtainen korvaus on pienempi kuin romaanin kirjoittajalle, sanoo Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola.
– Olemme vieneet päättäjille aktiivisesti viestiä siitä, että lainauskorvausmäärärahaa tulisi kokonaisuudessaan korottaa, sillä se on jäänyt ajastaan jälkeen. Määräraha ei ole pysynyt elinkustannuksen nousun tahdissa, ja lisäksi samaan aikaan kirjastojen lainamäärät ovat kasvaneet, Vettensola muistuttaa.