Kirjastojen tuoreet lainaustilastot viime vuodelta (2025) ovat suorastaan riemastuttavaa luettavaa! Vuonna 2025 suomalaiset lainasivat kirjastoista enemmän kirjoja kuin kertaakaan yli kahteenkymmeneen vuoteen. Lastenkirjallisuudessa rikottiin jo neljäs peräkkäinen lainausennätys.
Lukeminen ei siis ole katoamassa mihinkään – päinvastoin.
Kirjallisuus kiinnostaa ja kirjastot ovat tässä kehityksessä keskeisessä roolissa. Lukeminen ja kirjallisuus kiinnostavat myös päättäjiä, lukemisesta ja lukutaidosta on puhuttu tänäkin keväänä monessa yhteydessä.
Lainaamisen kasvutrendi näkyy myös e-kirjoissa ja äänikirjoissa, joita lainattiin kirjastoista viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin. Innokkaan lukemisen ja monipuolisen kirjallisuudesta nauttimisen ylläpitämiseksi onkin tärkeää, että kirjastot voivat vastata käyttäjiensä tarpeisiin ja tarjota aineistoa siinä muodossa, kun sitä halutaan käyttää.
Samaan aikaan kun saamme iloita lukuinnon kasvamisesta, yksi keskeinen asia kulkee väärään suuntaan: kirjallisuuden tekijöiden korvaukset pienenevät.
Kirjastolainaamisesta maksettavat korvaukset perustuvat kiinteään valtion määrärahaan. Kun lainojen määrä kasvaa, sama summa jaetaan yhä useamman lainan kesken. Kun määräraha pysyy vuodesta toiseen samana, yksittäisestä lainasta maksettava korvaus pienenee vuosi vuodelta. Kirjailijoille ja kääntäjille tämä näkyy konkreettisesti: vaikka heidän teoksiaan lainataan enemmän kuin ennen, kirjastolainaamisesta saatava korvaus pienentyy.
Fyysisten lainojen korvausmäärärahaa on korotettu viimeksi vuonna 2016. Kuluneen 10 vuoden aikana lainamäärien lisäksi elinkustannukset ovat kasvaneet yli 20 prosenttia. Lainamäärien kasvu ja elinkustannusten nousu ovatkin laskeneet kirjallisuuden tekijöiden korvauksia merkittävästi eikä lainauskorvaus ole enää asianmukaisella tasolla.
Ensi vuonna vietetään lainauskorvauksen 20-vuotisjuhlavuotta. Toivottavasti silloin saamme juhlia myös tekijöiden korvausten kannalta positiivisia uutisia.
Niina Vettensola (OTM) on johtanut Sanastoa vuodesta 2023.