Tietokirjailija ja tutkija Maria Lassila-Merisalo aloitti Sanaston puheenjohtajana tammikuussa 2026. Haastattelussa tutustumme tuoreeseen puheenjohtajaan ja kuulemme, mikä häntä erityisesti tehtävässä innostaa.
Kun Maria Lassila-Merisalon puheenjohtajakausi jonakin vuonna päättyy, hänen mielessään unelmien tilanne näyttää tekijöiden kannalta seuraavalta: lainauskorvausmäärärahaa on korotettu siten, että se on kuitannut vuosien aikana väliin jääneet indeksikorotukset ja mielellään vähän ylikin. Lainauskorvaus kattaisi myös kaikki kirjaformaatit ja lainaustavat. Sanaston vahvuudet tässä työssä ovat Lassila-Merisalon mukaan hyvin rakennetut suhteet ja toimiva kummiohjelma.
Lassila-Merisalo tosin tiedostaa, että hän ryhtyy puheenjohtajan tehtävään yhteiskunnallisesti vaikeana ajankohtana. Kuitenkin hänestä tuntuu hyvältä päästä yhdessä muiden kanssa ratkomaan asioita, mikä osaltaan luo toiveikkuutta. Toiveikkuutta luo myös ajatus siitä, että koko kirja-alalla on paljon vaikuttavuuspotentiaalia, jonka voi saada voimiinsa yhteistyöllä.
– Tässä ajassa radikaalia ja rohkeaa on tulla ulos poteroista, kohdata omat ennakkoluulonsa ja kartoittaa yhteistä maaperää eroavuuksien sijaan. Enkä viittaa nyt Sanastoon, vaan yleisesti yhteiskuntaamme. Silta toisen ihmisen luo rakentuu sillä, että löydämme ne asiat, jotka jaamme, Lassila-Merisalo sanoo.
Pidän kiinni uskostani sivistykseen.
Juuri nyt luottamuksen rakentaminen on entistä tärkeämpää ja erilaisiin kupliin ajautumista olisi hyvä välttää. Lassila-Merisalolle hänen luottamustehtävänsä ovat henkilökohtaisesti palkitsevia, koska niissä hän saa edistää hyvää yhdessä muiden kanssa.
– Riie Heikkilä käsittelee kirjassaan Miksi lakkasimme lukemasta? tunnistamaansa lukemisen polarisaatiota ja lukemiseen kohdistuvaa vihamielisyyttä. Tämä on huolestuttava ilmiö.
Toimiminen eri foorumeilla saa aikaan tunteen, että tekee merkityksellisiä asioita. Tämä auttaa Lassila-Merisaloa myös jaksamaan nykymaailman murroksia paremmin. Hän luottaa siihen, että Sanastossa onnistutaan jatkossakin yksi kerrallaan edistämään asioita, jotka synnyttävät hyvää.
– Pidän kiinni uskostani sivistykseen ja siihen, että humaani ydin säilyisi ehjänä. Siihen, että yhteiskuntana me haluamme tukea lukemista ja ymmärtäisimme sen arvon, Lassila-Merisalo sanoo.
Tarinallisen journalismin asiantuntija
Lassila-Merisalo on hämeenlinnalainen tietokirjailija ja journalismin tutkija, jonka pääasiallinen tutkimuskohde on tarinallinen journalismi. Hänellä on kirjoittamisen dosentuuri Jyväskylän yliopistossa ja viestinnän dosentuuri Helsingin yliopistossa. Hän vaikuttaa monella areenalla: mm. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajana sekä Suomen tietokirjailijoiden hallituksen jäsenenä ja Kanta-Hämeen aluevastaavana. Lassila-Merisalo toimii journalismin ja kirjoittamisen opettajana ja saattaapa häneen törmätä myös paneelikeskustelun vetäjänä tai kirjoittajana lehtien sivuilla.
– Vuonna 2020 julkaisin ensimmäisen oman kirjan, Tarinallinen journalismi, minkä myötä tulin tietoiseksi siitä, että voisin saada lainauskorvauksia, Lassila-Merisalo kertoo.
Akateemisessa maailmassa lainauskorvaukset ja Sanasto tunnetaan kuitenkin paikoin huonommin. Lassila-Merisalo pohtiikin, että tutkijoiden kiintopisteenä ovat usein kansainväliset vertaisarvioidut artikkelit eivätkä tekijänoikeuskorvaukset ole välttämättä ensimmäinen mielessä oleva asia.
Vaikuttaminen syntyy aidosta vuorovaikutuksesta
Ennen puheenjohtajanimitystä Lassila-Merisalo on toiminut Sanaston kirjallisuuskummina kansanedustajille vuodesta 2023 alkaen.
– Kummina olen oppinut, miten pitkäjänteisesti asioita saatetaan valmistella eduskunnassa. Toisinaan päätökset saattavat tosin syntyä yllättävänkin nopeasti.
Kummit tapaavat päättäjiä ja keskustelevat luovan työn tekijöiden tulonmuodostuksesta ja toimenpiteistä, joilla toimeentulon edellytyksiä voidaan parantaa.
– Kansanedustajilla on edessään valtava määrä erityyppisiä teemoja, joihin heidän tulee perehtyä. Eivätkä kirjallisuuden tekijöiden asiat ole kaikista yksinkertaisimpia. Kummikausinani olen ymmärtänyt, miten tärkeää on, että kirjallisuuden tekijät pystyvät itse avaamaan sitä, mistä tekijän toimeentulo rakentuu, Lassila-Merisalo sanoo.
Lassila-Merisalosta on ollut kiinnostavaa huomata, miten jokaisen edustajan kanssa vuorovaikutus lähtee liikkeelle yksilöllisistä lähtökohdista. Hän on pyrkinyt rakentamaan kohtaamisista aitoja vuorovaikutustilanteita ennen kuin ryhtyy keskustelemaan kirja-alan faktoista.
– Pitkälle pääsen jo sillä, että olen itse avoin ja kiinnostunut päättäjästä ja siitä, mitä hänellä on työpöydällään.
Vahvuutena verkostot sekä viestintä- ja johtamisosaaminen
Kun Lassila-Merisalolle ehdotettiin Sanaston puheenjohtajuutta, hän oli juuri lähdössä neljäksi viikoksi kirjoittamaan Beninissä sijaitsevaan suomalais-afrikkalaiseen kulttuurikeskus ja taiteilijaresidenssi Villa Karoon. Tehdessään päätöstä puheenjohtajaksi ryhtymisestä hän kävi mielessään läpi, mitä osaamista toisi mukanaan Sanastoon.
Tavoitteenani on ruokkia hallituksessamme avointa ja vilpitöntä keskustelua.
Lassila-Merisalolla on vahvaa kokemusta johtamisesta, viestinnästä ja kehittämistyöstä. Hämeen ammattikorkeakoulussa hän työskenteli kymmenen vuoden ajan, muun muassa strategisen viestinnän päällikkönä. Keskeisenä vahvuutenaan hän näkee laajat verkostonsa, jotka on rakentanut monissa luottamustoimissaan. Niiden takia hän tuntee kentältä paljon ihmisiä, joiden tuntoja pääsee kuuntelemaan.
– On hyvä, että en ole vain niin sanotusti virallisen tiedon varassa, vaan pystyn hahmottamaan asenneilmastoa suoraan ihmisiltä. Tämä on myös koko hallituksen vahvuus. Meillä on valtava pääoma, kun hallituksen jäsenten verkostot ja ideat tuodaan yhteen, Lassila-Merisalo sanoo.
Luottamus rakentuu yhteistyössä
Hallituksella on haastatteluhetkellä takanaan ensimmäinen kokous. Lassila-Merisalo kokee, että hänen ympärillään on osaava porukka, jossa on hyvä ilmapiiri. Lisäksi asiantunteva toimiston henkilökunta pyörittää päivittäistoimintaa ja luotsaa vaikuttamistyötä.
– Henkilökohtaisesti aion myös ottaa kaiken ilon irti siitä, että ympärilläni on monta juristia, joilta voin oppia valtavasti, Lassila-Merisalo sanoo.
Puheenjohtajan mukaan on tärkeää, että hallituksen jäsenet kokevat pystyvänsä käyttämään hallitustyössä tietoaan ja osaamistaan. Hallitustyöskentelyn kehittäminen onkin Lassila-Merisalosta erityisen kiinnostavaa.
– Tavoitteenani on ruokkia hallituksessamme avointa ja vilpitöntä keskustelua. Odotan innolla tulevaa työskentelyämme.