Moni kirjallisuuden tekijä ilmoitti vuodenvaihteessa 2023–2024 toteutetussa Sanaston asiakaskyselyssä olevansa huolissaan tekoälyteknologioiden kehittymisestä ja niiden vaikutuksista omaan toimeentuloon ja alan tulevaisuuteen. Toisaalta usea tekijä kertoi suhtautuvansa tekoälyn luomiin mahdollisuuksiin uteliaasti.
Kyselyyn vastanneista moni oli huolissaan siitä, syrjäyttääkö tekoäly kirjallisuuden tekijöiden työtä. Huoli on ainakin osittain aiheellinen, sillä markkinoilla on jo nyt saatavilla esimerkiksi tekoälyn avulla käännettyjä teoksia.
Asiakaskyselyssä nousi kuitenkin ennen kaikkea esiin se, että tekijät kokevat tarvitsevansa lisää tietoa tekoälyn vaikutuksesta kirjallisuuden tekijän työhön. Tässä artikkelissa kertaamme perusasiat, jotka jokaisen tekijän on hyvä tietää.
Mitä tekoäly on?
Euroopan parlamentin julkaisussa määritellään tekoälyn tarkoittavan ”koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista”.
Käytännössä suurin osa meistä hyödyntää jo nyt arjessaan monia tekoälyratkaisuja; esimerkiksi verkon hakukoneita tai reittiopasta käytettäessä tulee hyödyntäneeksi samalla tekoälyä. Tekoälyratkaisut ovat siis mahdollistamassa monenlaisia toimintoja ilman, että tulemme välttämättä huomioineeksi tekoälyn osuutta niissä. YLE uutisoi taannoin, että suomalaisten verokortit on laskettu tekoälyn avulla jo vuosikymmeniä.
Usein puhekielessä tekoälyä käytetään synonyymina ChatGPT:n ja Microsoft Copilotin kaltaisille tekoälysovelluksille, jotka tuottavat käyttäjän pyynnöstä uutta sisältöä. Yksinkertaisuudessaan näitä sovelluksia voi pyytää esimerkiksi tarjoamaan tietoa jostain yhteiskunnallista aiheesta, kirjoittamaan onnittelurunon tai korjaamaan olemassa olevasta tekstistä kielioppivirheet.
Tekoälysovelluksia koulutetaan ja kehitetään olemassa olevan aineiston pohjalta. Sovellukset myös oppivat käyttäjien niihin syöttämän datan perusteella.
Tekoälysovellukset hyödyntävät kirjallisia teoksia
ChatGPT-tekoälysovelluksen kehittänyt yhtiö OpenAI on ottanut kantaa väittäen, että tekoälymallin kehittäminen on mahdotonta ilman tekijänoikeussuojatun materiaalin käyttöä, sillä valtaosa verkossa olevista sisällöistä – kuvista, teksteistä ja videoista – ovat suojattuja tekijänoikeudella.
On todennäköistä, että myös monen suomalaisen kirjallisuuden tekijän teoksia on käytetty erilaisten tekoälymallien kehittämisessä ja oppimisessa. Esimerkiksi ChatGPT tuottaa varsin uskottavia tuloksia pyydettäessä vaikkapa runoja tiettyjen suomalaisten nykyrunoilijoiden tyyliin.
Tällä hetkellä tilanne on kirjallisuuden tekijöiden näkökulmasta vaikea ja jopa epäreilu, sillä yksittäisen tekijän on vaikeaa tietää, onko omia teoksia käytetty mallien kouluttamisessa. Tekoäly-yhtiöt eivät myöskään korvaa teosten käyttöä tekijöille, eikä tekoälysovelluksen käyttäjäkään saa tietää, mitä teoksia kouluttamiseen on hyödynnetty.
Tekijällä on kuitenkin oikeus käyttää niin sanottua kielto-oikeutta eli kieltää teostensa käyttö kaupallisiin tekstin- ja tiedonlouhintatarkoituksiin, jos tekoälymalleja koulutetaan ja kehitetään louhimalla. Sanasto on parhaillaan valmistelemassa tarkempaa ohjeistusta siitä, kuinka tekijä voi käyttää kielto-oikeuttaan. Sanasto ajaa myös sitä, että jos tekijä sallii teoksensa käyttämisen tekoälyn kouluttamiseen, tulisi tekijällä olla oikeus asianmukaiseen korvaukseen.
EU:n tuore tekoälyasetus pyrkii osaltaan vastaamaan tilanteeseen myös tekijänoikeuksien kunnioittamisen näkökulmasta. Nyt hyväksytty lainsäädäntö asettaa vaatimuksia muun muassa siitä, että tekoälymallien kouluttamiseen käytettävä aineisto pitäisi olla läpinäkyvästi ilmoitettu.
Saavatko tekoälyn tuottamat tekstit tekijänoikeussuojaa?
Tällä hetkellä Suomen tekijänoikeuslainsäädännössä tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle, minkä vuoksi puhtaasti tekoälyn tuottamat tekstit eivät voi saada tekijänoikeutta.
Toisaalta kysymykseksi herää, voivatko tekoälysovellukselle annetut kehotteet eli promptit saada tekijänoikeussuojaa. Luovat ry:n artikkelissa väitöskirjatutkija Anton Ylikallio sanoo, että jos tekoälysovellukselta pyydetään riittävän pitkää ja omaperäistä kehotetta, voi tekijän ja tekoälyn luova panos sekoittua, ja tällöin tekijänoikeussuojan toteutuminen saattaisi tulla kysymykseen.
Teoston selvityksen mukaan jo kolmannes musiikintekijöistä hyödyntää tekoälyä työssään. Myös moni kirjallisuuden tekijä saattaa käyttää tekoälyä esimerkiksi oman teoksensa tausta-aineiston keräämisessä. Vaikka puhtaasti tekoälyn tuottamat tekstit eivät itsessään saakaan tekijänoikeussuojaa, on hyvä muistaa, että tekoälyä on koulutettu tekijänoikeussuojattujen teosten pohjalta. Tekoälyn tuottamiin teksteihin kannattaa siis suhtautua varauksella – myös siksi, että sovellukset saattavat tuottaa väärää tietoa.
