Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaan mukaan uuden tekijänoikeuslain esitysluonnos on valmisteltava uudelleen, sillä nykyisellään muutosesitys ei turvaa luovan alan toimintaa, tekijöiden toimintamahdollisuuksia tai edistä alan kasvunäkymiä. Olisikin tärkeää, että Suomi tulee saattamaan direktiivin voimaan mukaillen mahdollisimman tarkasti alkuperäisen direktiivin sanamuotoa.
Suomessa on parhaillaan vireillä ja lausuntokierroksella laaja tekijänoikeuslain uudistus. Muutosesityksen pääasiallisena tarkoituksena on saattaa voimaan EU:n vuoden 2019 keväällä hyväksymä uusi direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi). Direktiivin antamisen tavoitteena on ollut tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi vastaamaan paremmin uusia käyttötapoja ja -tarpeita sekä tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen EU tasolla, oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen sekä yhdenmukaisten toimintamahdollisuuksien takaaminen digitaalisilla markkinoilla EU:ssa.
Sanaston näkemyksenä on ollut koko ajan, että direktiivi tulisi viedä mahdollisimman sananmukaisesti osaksi Suomen lakia. Näin on toimittu myös niissä maissa, joissa DSM-direktiivi on tähän mennessä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tekijänoikeuslainsäädännön muutoksia on Suomessa valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriö ja esitys tekijänoikeuslain muuttamisesta on annettu lausunnoille syyskuun lopussa.
Tekijänoikeuslain muutosesitys, joka ei turvaa koronan runteleman alan toimintaa, tekijöiden toimintamahdollisuuksia tai edistä luovan alan kasvunäkymiä, on sekä epäoikeudenmukainen että DSM-direktiivin hengen vastainen. Koronalle emme kukaan voineet mitään, mutta eri aloja olisi voitu kohdella paljon yhdenvertaisemmin. Suomessa kulttuuri- ja tapahtuma-ala on ollut yksi eniten koronarajoituksista kärsinyt ala ja yhdessä esitettyyn hätähuutoon on vastattu päättäjien toimesta aivan liian viiveellä tai ei ollenkaan. Tuota taustaa vasten esitetyt ja sittemmin onneksi perutut kulttuurin leikkaukset tuntuivat täysin kohtuuttomilta.
Hallituksen esitysluonnos ei vastaa direktiivin tavoitteita
Sanasto ja monet muut luovan alan toimijat valmistelevat parhaillaan lausuntojaan tekijänoikeuslain muutosesityksestä. Jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, ettei kyseinen hallituksen esitysluonnos vastaa direktiivin antamisen taustalla olleita tavoitteita. Näkemyksemme mukaan hallituksen esitys tulee valmistella kokonaan uudelleen ja siihen tulee tehdä muutoksia hyvin laajasti. Esitystä ei voi viedä nyt ehdotetussa muodossa eduskuntaan, koska eduskuntakäsittelyn yhteydessä ei ole mahdollista lähteä tekemään tarvittavia muutoksia ja käytännössä kirjoittamaan tekijänoikeuslain muutosesitystä ja sen yksityiskohtaisia perusteluja uudelleen.
Seuraavassa perusteluja edellä esitetylle poikkeuksellisen voimakkaalle näkemykselle. Tulemme esittämään tarkemmat perustelut lausunnossamme, jonka annamme määräaikaan 31.10.2021 mennessä.
Tekijänoikeuslainsäädännön ajantasaistaminen on sinänsä kannatettavaa ja annettu tekijänoikeusdirektiivi toki edellyttääkin sitä. Kyseinen direktiivi on pitkällisten neuvotteluiden ja vaikuttamisen kautta syntynyt kompromissi, jolla on pyritty turvaamaan eri tahojen intressien välinen tasapaino. Tuota tasapainoa ei ole onnistuttu säilyttämään nyt Suomessa annetussa hallituksen esitysluonnoksessa.
Suomalaisille luovan työn tekijöille on tärkeää turvata yhtäläiset oikeudet muiden Euroopan maiden tekijöiden kanssa.
Hallituksen esitysluonnos on silmiinpistävällä tavalla tekijänoikeuden haltijoiden asemaa heikentävä. Esitysluonnoksessa huomioidaan täysimääräisesti DSM-direktiiviin sisällytetyt mahdollisuudet säätää tekijöiden yksinoikeuteen uusia rajoituksia eikä epäröidä mennä rajoitusten säätämisessä myös direktiivin sanamuotoa huomattavasti pidemmälle. Toisaalta tekijänoikeuden oikeudenhaltijoiden suojaa parantavien DSM-direktiivin artikloiden sääntelyssä noudatetaan nyt annetussa esityksessä minimisääntelyn linjaa tai jopa säädetään vastoin direktiivin sanamuotoa ja alkuperäistä tarkoitusta. Nyt annetulla lakiesityksellä ei saavuteta ollenkaan direktiivin antamisen taustalla ollutta tavoitetta oikeudenhaltijoiden aseman parantamisesta.
Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään muun muassa huomattavasti direktiivin tarkoitusta laajempia rajoituksia teosten käyttöön opetuksessa. Uuden sääntelyn vaikutuksia tekijöiden taloudelliseen asemaan vähätellään, eikä sen vaikutuksia kaupallisen oppimateriaalituotannon edellytyksiin arvioida. Tekijöiden suojaksi ja sopimustoiminnan tueksi tarkoitettujen direktiivin säännösten voimaansaattamisessa on epäonnistuttu ja myös näiltä osin jäädään valitettavan kauas direktiivin tekijöiden neuvotteluaseman parantamista koskevien tavoitteiden toteutumisesta. Verkossa toimivien sisällönjakopalveluiden vastuuta ja ns. arvokuilua koskevassa sääntelyssä esitetään jopa direktiivin vastaisia ratkaisuja.
Muutosten perustelut ja vaikuttavuusarviointi liian suppeat
Kokonaisuutena arvioiden nyt annettu hallituksen esitysluonnos siirtää esityksessä valittujen ratkaisujen ja tekijänoikeuteen esitettyjen lisärajoitusten myötä tekijänoikeuden tasapainoa ja painopistettä täysin väärään ja tekijöiden kannalta kestämättömään suuntaan. DSM-direktiivissä EU:n lainsäätäjä on pyrkinyt saavuttamaan perusoikeuksien ja tekijänoikeuden haltijoiden välistä oikeutettujen intressien tasapainoa ja direktiivissä tässä on kohtuullisen hyvin onnistuttukin. Ikävä kyllä direktiivissä saavutettu tasapaino ei siirtyisi nyt annetun lakiesityksen myötä Suomen lainsäädäntöön. Tästäkin syystä nyt annettu hallituksen esitys tulee valmistella kokonaan uudelleen, eikä uuden valmistelun pohjaksi voi näkemyksemme mukaan ottaa nyt esitettyä ehdotusta.
Kyseisten tekijänoikeuslain muutosesitysten vaikutuksia eri toimijoihin on esityksessä arvioitu poikkeuksellisen suppeasti. Silmiinpistävää on, että erityisesti tekijänoikeuksia lisää rajoittavien tai tekijöiden asemaa heikentävien muutosesitysten taustalta puuttuu monesta kohdin kokonaan niiden vaikuttavuusarviointi lakimuutosten kohteena oleviin oikeudenhaltijoihin. Tämän lisäksi esitettyjen tekijänoikeuslain muutosten perustelut ovat monelta kohdin varsin suppeat. Jopa niin suppeat, että lukijan on hankala pystyä päättelemään, mistä syystä kyseisen muutoksen tekeminen katsotaan perustelluksi ja asia halutaan säätää Suomessa voimaan toisin kuin annetussa DSM-direktiivissä.
EU-tuomioistuin tulee mitä todennäköisimmin seuraavien vuosien aikana antamaan lukuisia tulkintaratkaisuja annetun DSM-direktiivin soveltamisesta. Tästäkin syystä on tärkeää, että Suomi tulee saattamaan direktiivin voimaan mukaillen mahdollisimman tarkasti alkuperäisen direktiivin sanamuotoa. Näin EU-tuomioistuimen antamat tulkintaratkaisut soveltuvat myös Suomeen ja meidän tekijänoikeuslainsäädäntömme vastaa EU:n yleistä linjaa. Suomalaisille luovan työn tekijöille on tärkeää turvata yhtäläiset oikeudet muiden Euroopan maiden tekijöiden kanssa. Tätä voidaan mielestäni pitää vähintäänkin kohtuullisena ja suomalaiset luovan työn tekijät ovat sen todellakin ansainneet.
Suomella ei kiire direktiivin voimaansaattamisessa
DSM-direktiivin on toistaiseksi saattanut voimaan vain muutama EU:n jäsenmaa. Suomella ei siis ole voimaansaattamisessa kiire, vaikka direktiivin antamisen yhteydessä asetettu voimaansaattamisaika on menossa tämän vuoden kuluessa umpeen. Nyt on paljon tärkeämpää valmistella tekijänoikeuslain muutosesitys huolellisesti uudelleen ja perustella valitut ratkaisut mahdollisimman hyvin. Esimerkkinä todettakoon, että Tanska on saattanut toistaiseksi kaksi direktiivin artiklaa (lehtikustantajien lähioikeus artikla 15 ja arvokuilu artikla 17) voimaan erillissäätelyllä ja molemmat lähes sanasta sanaan direktiivin sanamuotojen mukaisina. Loput artiklat Tanska on ilmoittanut valmistelevansa huolellisesti ja antavansa niistä lakiesityksen aikaisintaan ensi keväänä. Ruotsi on antanut oman esityksensä direktiivin voimaansaattamisesta noin kaksi viikkoa sitten ja esitys poikkea merkittävästi Suomessa nyt ehdotetusta.
Nyt esitettyyn tekijänoikeuslain muutosesitykseen voi kuka tahansa ottaa kantaa. Muutosta ei ole mahdollista saada aikaan ilman näkemysten esittämistä ja asioista keskustelua.
Suomen tekijänoikeuslainsäädäntö on näihin päiviin asti mukaillut vahvasti pohjoismaista linjaa. Ehdotan, että tässä pitäydytään ehdottomasti jatkossakin ja Suomi tekee tulevien kuukausien aikana tiivistä yhteistyötä Ruotsin sekä Tanskan tekijänoikeuslain muutosesityksiä valmistelevien tahojen kanssa. Suomeen ei tule säätää tekijöiden asemaa heikentävää tekijänoikeuslainsäädäntöä. Luovan työn tekijät ovat kalleimpia voimavarojamme, joista meidän tulee kansakuntana pitää hyvää huolta. Siksi tekijänoikeus tulee säilyttää myös Suomessa vahvana ja turvaa teosten alkuperäisten tekijöiden mahdollisuuden saada kohtuullinen korvaus tekemästään työstä.
Nyt on aika ottaa kantaa muutosesitykseen
Nyt esitettyyn tekijänoikeuslain muutosesitykseen voi kuka tahansa ottaa kantaa ja kannustankin kaikkia tutustumaan siihen sekä esittämään halutessaan oman näkemyksen vaikka yksittäisestäkin muutosesityksen pykälästä. Muutosta ei ole mahdollista saada aikaan ilman näkemysten esittämistä ja asioista keskustelua. Luovalla alalla toimivat järjestöt tulevat toki pitämään osaltaan tästä huolta.
Jaksetaan kulkea yhdessä myös tämä matka, jotta Suomeen vuosikymmenien aikana rakentunutta tekijänoikeuslainsäädäntöä ei lähdetä murentamaan ja viemään eurooppalaisittain hyvin poikkeukselliseen suuntaan. Kiitos teille upeille tekijöille, että jaksatte tehdä työtänne ja vaikuttaa osaltanne myös näiden poikkeuksellisten aikojen keskellä. Me juristit ja alan edunvalvojat olemme parhaan kykymme mukaan tukenanne. Voitte luottaa osaltanne siihen. Me palaudumme työstämme lukemalla kirjallisuutta ja nauttimalla tämän maan upeista kulttuurisisällöistä, joiden äärelle iloksemme on vihdoin mahdollista päästä.
Anne Salomaa, Sanaston toiminnanjohtaja
Lue lisää DSM-direktiivistä
Tekijänoikeuslain muutosesitys lausuntopalvelussa (FI)
Tekijänoikeuslain muutosesitys lausuntopalvelussa (SV)
