Sanasto kutsui eduskunnan sivistysvaliokunnan ja valtiovarainministeriön sivistys- ja tiedejaoston jokasyksyiseen tapaan Kirjallisuuskahveille. Olemme järjestäneet näitä Kirjallisuuskahveja jo yli kymmenen vuoden ajan, eikä tilaisuuden ajankohta olisi voinut olla tänä vuonna osuvampi, sillä nyt kokoonnuimme Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä! Keskustelun keskiöön kohosivat Celia-korvaukset sekä kirjojen ja tekijänoikeustulojen alv-kannan korotus.
Kirjallisuuskahvien avauspuheenvuorossaan Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola vertasi lainsäädäntöä vanhaan taloon: sitä tulee jatkuvasti hieman ehostaa ja kunnostaa sieltä, mistä tarpeen on. Lainsäädännön ehostusta ja kunnostusta kirjallisuuden tekijöiden näkökulmasta kaivataan, sillä vaikka Suomessa otettiin vuonna 2023 hieno edistysaskel, kun kirjastojen e-kirjat ja e-äänikirjat saatiin korvauksen piiriin, korvausten ulkopuolelle jäivät vielä nk. verkkokirjahyllyt. Tällä hetkellä teoksia ei kohdella korvausten näkökulmasta tasa-arvoisesti, sillä saman teoksen käyttötapa voi vaikuttaa siihen, saako tekijä siitä korvauksia vai ei. Valuvikoja on myös valtion saavutettavuuskirjasto Celian lainojen korvaamisen osalta.
Eri aineistojen lainaamisen ja sähköisen käytön korvaamisen osalta kirjailija, tietokirjailija Ville-Juhani Sutinen muistutti, ettei kirjailija mieti teosta kirjoittaessaan sen julkaisumuotoa. Kirjoittajan työ ja tavoite on tehdä mahdollisimman hyvä kirja. Sutisen teoksia on saatavilla myös verkkokirjahyllyjen kautta, eikä hän saa näistä käyttökerroista korvauksia.
Edustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) nosti esiin eduskunnan hyväksymän lausuman joulukuulta 2023, joka edellyttää sitä, että hallituksen täytyy selvittää mahdollisuutta tuoda verkkokirjahyllyt korvauksen piiriin.
Kirjallisuuskahveilla keskusteltiin mm. verkkokirjahyllyistä ja lainauskorvauksen tasosta. Kuvissa puheenvuoroja pitävät edustajat Eeva-Johanna Eloranta ja Sari Sarkomaa.
Celia-korvaukset rinnastuivat metaforaan porkkananviljelijästä
Verkkokirjahyllyjen lisäksi Kirjallisuuskahveilla keskusteltiin valtion saavutettavuuskirjasto Celiasta ja Celia-korvauksista. Tällä hetkellä Celian lainojen osalta kirjallisuuden tekijöille maksetaan korvausta fyysisten cd-levyjen lainoista sekä omalle koneelle ladattavien tiedostojen käytöstä. Celia on ilmoittanut siirtävänsä vuonna 2025 kaikki äänikirjalainat verkkoon, mutta nykyisen lainsäädännön mukaan nämä lainat eivät ole korvauksen piirissä. Muutoksen jälkeen korvauksen piiriin jää vain 6 % Celian aineistoista.
Celian tehtävänä on tuottaa saavutettavia aineistoja lukemisesteisille. Celia toimii pakkolisenssin nojalla, eikä sen tarvitse pyytää lupaa saavutettavien teoskappaleiden valmistamiseen.
Omassa puheenvuorossaan kirjailija Johanna Sinisalo vertasi Celia-lainaamista tilanteeseen, jossa viljelijältä viedään porkkanat ilmaiseksi yleisen hyvän nimissä, ja samalla kaikille muille jakeluketjussa, kuten kuorma-autojen kuljettajille ja porkkanoiden jakelijoille, maksetaan palkkaa heidän työstään. Ainoastaan viljelijä itse, jolla ei olisi mahdollisuutta kieltäytyä porkkanoiden jakamisesta, jäisi ilman korvauksia tai hän saisi niistä korkeintaan hyvin pienen osan. Celian kautta on saatavilla myös useita Sinisalon teoksia.
Hintalappu Celia-korvausten päivittämiseksi on noin 360 000 euroa, mikä kuulosti edustajien mielestä hämmästyttävän pieneltä. ”Mutta meille tekijöille se on merkityksellinen summa”, Sinisalo painotti.
Kirjallisuuden tekijöitä tilaisuudessa edustivat Sanaston puheenjohtaja Peter Sandström sekä kirjailijat Johanna Sinisalo ja Ville-Juhani Sutinen. Sivistysvaliokunnan puheenjohtana toimii edustaja Tuula Haatainen.
Suomesta on tulossa kirjojen suurverottaja
Kirjallisuuskahveilla käytiin keskustelua myös kirjoja ja tekijänoikeuskorvauksia koskevan ALV-kannan korotuksesta, jota koko kirja-ala on vastustanut jyrkästi. Muutoksen jälkeen Suomesta tulisi Euroopan toisiksi kovimmin kirjoja verottava maa.
Kirja-alalla on oltu huolissaan ALV-nousun vaikutuksesta kirjamyyntiin. Lisäksi muutos koskee myös tekijänoikeuskorvauksia, kuten lainauskorvausta. Korotuksen jälkeen lainauskorvausta on jaettavissa kirjallisuuden tekijöille yli puoli miljoonaa euroa nykyistä vähemmän. Tämä on vastoin eduskunnan lausumaa (2021), jonka mukaan lainauskorvausmäärärahaa pitäisi pyrkiä korottamaan.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) mainitsi puheenvuorossaan, että lainauskorvauksen tasokorotus nauttii eduskunnassa hyvin laajaa kannatusta yli puolue- sekä hallitus- ja oppositiorajojen. Sarkomaa oli myös pahoillaan siitä, että valtion sopeutustoimien vuoksi kulttuurikenttään kohdistuu useita toimenpiteitä, mutta hän toivoi, että kulttuuripoliittisen selonteon myötä tulee sellainen toimenpideohjelma, jonka avulla koko alaa voidaan tukea ja edistää.
Myös sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) toivoi, että kulttuuripoliittinen ohjelma tarjoaa tilaisuuden laajemmalle kulttuuripoliittiselle keskustelulle. Edustaja Marko Kilpi (kok.) kertoi jättäneensä kirjallisuuden tekijöihin koskevan alv-kannan korotuksen osalta kirjallisen kysymyksen tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalalle. Kirjallisuuskahvien jälkeen Demokraatti uutisoi, että Multala pyrkii säilyttämään lainauskorvauksen nykyisellä tasolla.
Kirjailija Ville-Juhani Sutinen muistutti, ettei kirjailija kirjoittaessaan ajattele teoksen julkaisuformaattia. Sutinen ei saa korvauksia kirjastojen verkkokirjahyllyissä olevien teosten osalta. Sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja Mika Lintilä pohti, millainen osuus tekoälyllä on tulevaisuudessa esimerkiksi käännöksissä.
Tekoäly tuo kirja-alalle uusia haasteita ja mahdollisuuksia
Kahvien loppupuolella keskustelu kääntyi hetkeksi myös tekoälyn vaikutuksista kirja-alaan. Sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja Mika Lintilä (kesk.) myönsi olevansa tekoälyn suuri ystävä, ja hän pohti, miten tekoäly tulee muuttamaan kirjojen kääntämisprosessia.
Sanaston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Linda Lappalainen muistutti, että tekoäly ei ole kirosana kääntäjille, vaan monet käyttävät tekoälyä jo nyt yhtenä työvälineenään. Kääntäjien työ ei kuitenkaan ole korvattavissa tekoälyllä, ja käännetyn kirjallisuuden kielen tasolla on erityistä merkitystä myös siksi, että lapsemme oppivat lukemaan ja kehittävät kielellisen ajattelunsa alkeet myös käännöskirjallisuuden kautta, sillä Suomessa lapsille luetaan valtavasti käännettyä lastenkirjallisuutta.
Lappalainen muistutti myös, miten tärkeää on, että sekä kirjailijan että kirjallisuuden kääntäjän ammatin houkuttelevuudesta pidetään huolta. Jos työllä ei tule toimeen, ei uusia tekijöitä alalle tule.
Kiitämme lämpimästi kaikkia paikalla olleita edustajia Kirjallisuuskahveilla käydystä hyvästä ja vilkkaasta keskustelusta! Tilaisuudessa vallitsi hieno yhteisymmärrys siitä, että jos me emme itse varjele suomalaista kulttuuria, ei sitä tee meidän puolestamme kukaan muukaan.
Sanaston perinteiset Kirjallisuuskahvit järjestetään joka syksy eduskunnan sivistysvaliokunnan ja sivistys- ja tiedejaoston jäsenille. Kiitämme tilaisuuteen osallistuneita edustajia Tuula Haatainen (sd. sivistysvaliokunnan puheenjohtaja), Mika Lintilä (kesk. sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Pia Hiltunen (sd.), Marko Kilpi (kok.), Mikko Ollikainen (rk.), Nasima Razmyar (sd.), Sari Sarkomaa (kok.), Oskari Valtola (kok.), Ville Väyrynen (kok.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.). Tilaisuudessa mukana olleet tekijät Johanna Sinisalo ja Ville-Juhani Sutinen ovat myös Sanaston kirjallisuuskummeja.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Sanaston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Linda Lappalainen, Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola, kirjailija Johanna Sinisalo, kirjailija Ville-Juhani Sutinen ja Sanaston puheenjohtaja Peter Sandström.
