Eduskunnan sivistysvaliokunta on käsitellyt hallituksen esitystä tekijänoikeuslain muuttamisesta ja antanut siitä mietinnön (SiVM 7/2018 vp). Tekijänoikeuslakiin ehdotettujen muutosten tarkoituksena on saattaa kansallisesti voimaan nk. lukemisestedirektiivi. Tekijänoikeuslakia esitetään muutettavaksi niin, että näkövammaiset ja muut lukemisesteiset voisivat käyttää teoksia nykyistä helpommin.
Sivistysvaliokunta toteaa, että käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen kohteena on kaksi yhtä tärkeää oikeushyvää: miten kansallisessa lainsäädännössämme turvataan direktiivin tavoitteet saada teoskappale lukemisesteisen saavutettavaksi niin, että samalla oikeudenhaltijoiden oikeutetut intressit tulevat turvatuiksi. Valiokunta painottaa, että asiat eivät ole keskenään ristiriitaisia, vaan lähtökohtaisesti yhteen sovitettavia.
Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tietyin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Korvausoikeuteen ei muutoksia – tarvitaan jatkoselvitys
Suomalaisen kirja-alan edustajat ovat yhtenäisessä linjassa esittäneet asiantuntijakuulemisvaiheessa parannuksia lakiehdotukseen. Sanaston, Kopioston ja Medialiiton yhteislausumassa keskeisimpänä muutostarpeena on nähty korvausjärjestelmän laajentaminen äänikirjojen suoratoistoon.
Lakiehdotuksen mukaan tekijällä on oikeus saada korvaus vain silloin, kun teoskappale jää pysyvästi lukemisesteisen haltuun (esimerkiksi cd-levy). Suoratoistopalvelulla välitetetyn teoksen ei sen sijaan katsota jäävän pysyvästi lukemisesteisten käyttöön, jolloin se ei oikeuttaisi korvaukseen. Kirja-alan järjestöt ovat pitäneet välttämättömänä, että korvausjärjestelmä uudistetaan kattamaan nykyisenlaiset käyttömuodot. Järjestöjen mukaan käytäntö, jossa korvausta saa vain teoksista, joiden katsotaan jäävän fyysisesti pysyvästi käyttäjän haltuun, on nykytekniikkaan nähden täysin vanhentunut.
Kirja-alan järjestöjen mukaan käytäntö, jossa korvausta saa vain teoksista, joiden katsotaan jäävän pysyvästi käyttäjän haltuun, on nykytekniikkaan nähden täysin vanhentunut.
Sivistysvaliokunta ei järjestöjen kannanotoista huolimatta ehdota laajennusta korvausoikeuteen. Valiokunta toteaa, että korvausoikeuden laajentaminen kaikkiin teoskappaleisiin, kuten suoratoistoon, edellyttää tarkempaa selvitystä. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että lain vaikutuksia oikeudenhaltijoiden näkökulmasta seurataan.
Lisäksi sivistysvaliokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavaa lausumaa lakiesitykseen liittyen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lain muuttamiseksi teknologianeutraalimmaksi siten, että oikeudenhaltijoiden oikeudet kohtuullisen korvauksen saamiseen teostensa käyttämisestä varmistetaan vastaamaan paremmin teosten tosiasiallista käyttöä. Hallituksen tulee seurata ja arvioida tiiviisti lain vaikutuksia edunsaajien ja oikeudenhaltijoiden kannalta ja antaa siitä selvitys sivistysvaliokunnalle keväällä 2021.”
– On erinomaista, että lakimuutoksen myötä lukemisesteisten pääsy kirjallisuuden ääreen helpottuu nykyisestä. Erittäin harmillista sen sijaan on, että lakiesityksessä ei päivitetty tekijöiden korvausoikeutta nykyaikaan. Sivistysvaliokunta edellyttää kuitenkin lisäselvitystä asiasta, ja se on joka tapauksessa askel eteenpäin, kommentoi Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
Ei viranomaisvalvontaa, mutta lain velvoitteiden täyttymistä tullaan korostamaan sopimuksissa
Kirja-alan järjestöt ovat esittäneet, että lain noudattamista ja rajoitussäännöksen perusteella toimivien yhteisöjen toimintaa valvottaisiin viranomaisten toimesta. Valvonta on tärkeää sen varmistamiseksi, että saavutettavassa muodossa olevien teosten käyttö rajataan vain niihin oikeutetuille henkilöille ja että saavutettavassa muodossa olevien kappaleiden luvatonta valmistamista ehkäistään. Valvontaa ei tulisi jättää ainoastaan oikeudenhaltijoiden aktiivisuuden varaan.
Hallituksen esitys ei määrännyt viranomaisvalvontaa toimijoille, eikä sivistysvaliokuntakaan poikkea tästä linjasta. Valiokunta kuitenkin painottaa, että laissa tarkoitettujen yhteisöjen toimintaa ohjaavissa rahoitus- ja muissa sopimuksissa tullaan korostamaan velvoitteiden täyttämisen tärkeyttä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on luvannut olla toimijoiden tukena sen varmistamisessa, että direktiivin tavoitteet toteutuvat tasapainoisesti ottaen huomioon myös oikeudenhaltijoiden tärkeät intressit.
– Sanasto tulee jatkamaan asiassa aktiivista vuoropuhelua saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celian sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja pitämään esillä tekijöiden näkökulmaa. Kirja-alan järjestöt olisivat toivoneet laissa säädettäväksi viranomaisvalvontaa, ja vaikka sitä ei säädetty, toivomme edelleen aktiivista roolia ministeriöltä. Tiiviit yhteistyöneuvottelut ovat nyt entistäkin tärkeämmät, Salomaa sanoo.
