Tekijänoikeuslain muutosesityksen tavoitteena on ollut tuoda e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäyttö lainauskorvauksen piiriin. Sanasto on kritisoinut hallituksen esitystä siitä, että osa sähköisestä käytöstä jätetään edelleen korvausten ulkopuolelle. Samaan aikaan korvausoikeus myönnetään uusille edunsaajille eli äänikirjojen lukijoille.
Hallituksen esitys (HE 46/2023 vp) tekijänoikeuslain muuttamisesta annettiin lokakuussa. Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä, jonka jälkeen se on ollut käsiteltävänä sivistysvaliokunnassa. Sanasto on lausunut asiasta useita kertoja, ja keskustellut esityksen epäkohdista sekä sivistysvaliokunnan jäsenten että opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
E-lainauskorvaus oli keskeinen aihe myös Sanaston järjestämillä perinteisillä Kirjailijakahveilla, jotka järjestettiin lokakuussa sivistysvaliokunnalle sekä sivistys- ja tiedejaostolle. Lisäksi aiheesta on käyty kiivasta keskustelua muun muassa syksyn kirjamessuilla ja mediassa.
Tekijänoikeuslain muutoksen lopullisesta hyväksymisestä päätetään eduskunnassa loppuvuoden aikana.
Hallituksen esityksen ongelmakohdat
Hallituksen esityksessä osa kirjallisuuden sähköisestä käytöstä on edelleen jätetty korvausten ulkopuolelle. E-lainauskorvauksen piiriin ei oteta nk. verkkokirjahyllyissä tarjolla olevia teoksia, joita käytetään aktiivisesti erityisesti korkeakoulukirjastoissa. Sanaston näkemyksen mukaan tämä asettaa kirjallisuuden tekijät korvausten suhteen eriarvoiseen asemaan.
E-lainauskorvaukseen varattu määräraha on mitoitettu kattamaan sekä yleisten kirjastojen että korkeakoulukirjastojen kaikki kirjallisuuden e-käyttö. Sanasto on esittänyt lausunnossaan, että laki on vanhentunut jo syntyessään, jos se ei ota huomioon kaikkia kirjastoissa jo yleistyneitä sähköisiä kirjallisuuden käyttötapoja.
Samaan aikaan hallituksen esityksessä on ehdotettu, että äänikirjojen lukijat otetaan mukaan korvauksen piiriin. Sanasto kannattaa kaikkien luovan alan tekijöiden tulojen kehittämistä, mutta tekijänoikeuslakiin kirjattavan korvausoikeuden on oltava oikeudenmukainen ja pitävästi perusteltavissa. Tällaisia perusteluja äänikirjan lukijoita koskevan korvausoikeuden lisäykselle ei ole esitetty.
Marraskuun alussa kirjallisuuden tekijät vetosivat tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalaan sen puolesta, että tekijänoikeuslakia säädettäisiin oikeudenmukaisesti. Vetoomuksen allekirjoitti alle vuorokaudessa yli 200 kirjallisuuden tekijää.
Sivistysvaliokunnan mietintö valmistui
Sivistysvaliokunta antoi tekijänoikeuslain muutosesitystä koskevan mietintönsä keskiviikkona 22.11.2023. Valiokunta ei tehnyt muutoksia esitykseen, mutta esittää yksimielisesti eduskunnan hyväksyttäväksi kaksi lausumaa:
Eduskunta edellyttää, että 1) hallitus seuraa e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvausta koskevien säännösten toimivuutta korvausoikeuden piirissä olevien eri oikeudenhaltijoiden kannalta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin korvausoikeuden jatkokehittämiseksi 2) hallitus selvittää mahdollisuuden sisällyttää verkkokirjahyllyjen käyttäminen e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvauksen piiriin.
Lausumat ovat valtioneuvostoa velvoittavia, ja niiden etenemistä tulee seurata. Sanasto pitää molempia lausumia tärkeinä ja kannatettavina.
Mietintöön sisältyy myös oppositiopuolueiden edustajien vastalause ja muutosehdotus, jossa lausumien hyväksymisen lisäksi ehdotetaan äänikirjojen lukijoiden korvausoikeuden poistamista. Tätä muutosta perustellaan sillä, että kirjallisuuden tekijät ja äänikirjan lukijat eivät ole keskenään samassa asemassa äänikirjan lukijoiden eritasoisen työpanoksen ja tästä johtuvan erilaisen tekijänoikeudellisen aseman sekä erilaisen ansaintamallin vuoksi. Vastalauseen mukaan äänikirjojen lukijoiden korvausoikeudelle ole esitetty pitäviä perusteluita.
Sanasto kannattaa erittäin lämpimästi mietinnössä esitettyä muutosehdotusta. Vastalauseen ja muutosehdotuksen ovat allekirjoittaneet Nasima Razmyar (sd), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Tuula Haatainen (sd), Pia Hiltunen (sd), Veronika Honkasalo (vas), Inka Hopsu (vihr), Hanna-Leena Mattila (kesk) ja Markku Siponen (kesk).
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Hallituksen esitys etenee valiokuntakäsittelyn jälkeen seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon kahteen käsittelyyn. Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja yksityiskohtainen käsittely lakiehdotuksen sisällöstä. Toisessa käsittelyssä eduskunta päättää lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä lausumista.
Aikaisemmin syksyllä esitystä koskien on jätetty kolme kirjallista kysymystä, joihin ministeri Multala ei ole vielä antanut vastausta. Vastaus kirjalliseen kysymykseen tulisi antaa 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle.
Kirjallisen kysymyksen ovat jättäneet Fatim Diarra (vihr.) 16.10.2023, Jari Koskela (ps.) 18.10.2023 ja Pekka Aittakumpu (kesk.) 24.10.2023. Aittakummun kirjallisen kysymyksen on allekirjoittanut myös Pia Hiltunen (sd.).
Sanasto seuraa tilanteen etenemistä.
