Sanasto on lokakuussa 2024 jättänyt lausuntonsa eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle valtion talousarviota (HE 109/2024 vp) koskien. Tämä artikkeli on tiivistelmä lausunnoistamme. Linkit lausuntoihin löydät koosteen lopusta.
Sanaston pääviestit:
- Kulttuurin perusrahoitus on pystyttävä turvaamaan myös kriisiaikoina. Kulttuuri tuottaa valtiolle paljon enemmän kuin valtio alaa rahoittaa, eikä toimialalta pidä vastoin hallitusohjelmakirjauksia viedä mahdollisuuksia alan kasvuun ja kehittymiseen.
- Suomessa kulttuurin osuus valtion menoista on jo valmiiksi hyvin alhainen esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna.
- Esitetyt leikkaukset taiteen ja kulttuurin edistämiseen ja yhteisöille myönnettäviin avustuksiin sekä yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittaminen vaikeuttavat luovan alan tekijöiden, myös kirjailijoiden ja kääntäjien, edellytyksiä toimia ammatissaan.
- Pidämme huolestuttavana suuntana, että luovan alan toimintaan ja kirjallisuuden tekijöiden tuloihin kohdistetaan nyt vähennyksiä monesta suunnasta. Hallitus on korottamassa myös kirjallisuutta ja lainauskorvausta koskevaa arvonlisäverokantaa, ja siten vähentämässä kirjailijoiden tuloja omasta työstään. Lisäksi valtion erikoiskirjasto Celiassa kirjallisuuden striimaus toimii edelleen ilmaisen käytön periaatteella, ja päätös CD-äänikirjalainojen lakkauttamisesta vuonna 2025 siirtää lähes kaikki loputkin lainat pois korvauksen piiristä.
Kulttuurin rahoitus on turvattava myös kriisiaikoina
”Kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä”, sanotaan hallitusohjelmassa. Leikkaamalla luovan työnteon edellytyksistä tai tekemättä investointeja on kuitenkin vaikeaa kasvattaa luovaa alaa, luoda lisää laadukkaita sisältöjä vientiä varten tai pitää kiinni niistä monista tavoista, joilla kulttuuri yhteiskuntaa kannattelee.
Valtiontalouden säästötarpeet ovat ymmärrettäviä, mutta Suomessa kulttuurin osuus valtion menoista on jo ennestään matala, eikä ole perusteltua, että OKM:n kulttuuribudjettiin kohdistetaan suhteessa paljon suuremmat leikkausosuudet kuin ministeriön muuhun budjettiin.
Kirjallisuuden kirjastokäytön korvaukset laskevat, vaikka korotuksen tarpeesta on tehty eduskunnassa useita kirjauksia
Valtiontalouden säästötarpeet tulisi kohdentaa siten, että leikkaukset eivät kohdistu tekijöihin ja heidän työnsä tuloksesta maksettaviin korvauksiin. Hallituksen päätös alennetun alv-kannan korottamisesta vähentää kirjallisuuden tekijöiden tuloja sekä kirjamyynnistä ansaittavien tulojen että ilmaisesta kirjastolainaamisesta saatavien tekijänoikeuskorvausten muodossa. Hallituksella on tässä väärä suunta, sillä lainauskorvausta on pyritty jo vuosikausia nostamaan. Eduskunta teki joulukuussa 2021 lausuman lainauskorvauksen korottamisen puolesta.
Tämän lisäksi kirjallisuuden kirjastokäytön korvaamisessa on yhä muitakin aukkoja. Valtion saavutettavuuskirjasto Celiasta tehdään vuosittain jo lähes miljoona lainaa, joista tekijät eivät saa minkäänlaista korvausta. Celian päätös kaiken lainaamisen siirtämisestä verkkoon vuoden 2025 aikana siirtää myös lähes kaikki loputkin lainat pois korvauksen piiristä. Tekijöiden oikeuksien kunnioittamisen hinta ja lisäbudjetin tarve olisi ollut nykyisellä tasolla noin 360 000 euroa.
Sanaston lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle.
Sanaston lausunto valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle.
