Sanaston tavoitteena on mahdollistaa laadukkaan kotimaisen kirjallisuuden ja käännetyn maailmankirjallisuuden tekemistä sekä edistää kirjallisten teosten saavutettavuutta ja monipuolista käyttöä. Tulevan hallituskauden aikana on jatkettava lainauskorvauksen kehittämistä, arvioitava yleisen sopimuslisenssin tarvetta Suomessa ja tehtävä strategista kulttuuri- ja kirjallisuuspolitiikkaa sekä edistettävä lukevaa elämäntapaa ja luovien alojen yleisiä toimintaedellytyksiä.
1. Varmistetaan tekijöille oikeudenmukaiset korvaukset
Teosten kirjastolainaamisesta maksettavat lainauskorvaukset ovat olennainen osa kirjallisuuden tekijöiden tuloja: lainauskorvaus muodostaa keskimäärin noin kolmasosan kaunokirjailijoiden sekä kirjallisuuden kääntäjien tuloista.
Lainauskorvausmäärärahan tasokorotuksissa Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen, edellisen kerran määrärahaa on nostettu vuonna 2016. Eduskunta on lausumassaan vuonna 2021 edellyttänyt, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan. Kohtuullinen määrärahan korotus vastaisi nyt 1,5 miljoonaa euroa. Kun kirjallisuuden tekijöillä on mahdollisuus elättää itsensä työllään, Suomessa on jatkossakin tarjolla laadukasta kirjallisuutta.
Ehdotus hallitusohjelmakirjaukseksi:
Eduskunnan lausuman mukaisesti lainauskorvauksen määräraha korotetaan vastaamaan pohjoismaista tasoa. Korotuksen määrä on 10 % eli 1,5 miljoona euroa.
Yleisten kirjastojen e-lainoista maksetaan korvausta ensimmäisen kerran vuonna 2023, mutta korkeakoulukirjastoista tehdyt e-lainat on toistaiseksi rajattu korvauksen ulkopuolelle. Sanaston näkemyksen mukaan lainauskorvaus on teknologianeutraali vasta kun aineistoja kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, onko ne lainattu yleisistä kirjastoista vai korkeakoulukirjastoista. Yleisistä kirjastoista myös lainataan osin samoja teoksia kuin korkeakoulukirjastoista, esimerkiksi kurssikirjoja ja tutkimusoppaita.
Sanasto esittää, että lainauskorvaus ulotetaan koskemaan myös korkeakoulukirjastojen e-lainoja niiltä osin kuin lainan määritelmää koskevat ehdot täyttyvät.
Ehdotus hallitusohjelmakirjaukseksi:
Tekijöiden oikeus teknologianeutraaliin lainauskorvaukseen kirjataan tekijänoikeuslakiin. Myös korkeakoulukirjastojen e-lainat otetaan soveltuvin osin lainauskorvauksen piiriin.
2. Suositaan sujuvampaa sopimista
Sanaston näkemyksen mukaan sopimiseen perustuva, tasapainoinen ja koko arvoketjun huomioon ottava tekijänoikeuslaki mahdollistaa luovien alojen kehittymisen. Siksi tekijänoikeuslain päivittämistä on jatkettava myös DSM-direktiivin käyttöönoton jälkeen.
Sopimuslisenssijärjestelmä luotiin helpottamaan tekijänoikeuksista sopimista tilanteissa, joissa yksilöllinen sopiminen on vaikeaa. Uuden käyttöalueen osalta menettely on kuitenkin hidas ja kankea. Muissa Pohjoismaissa jo käytössä oleva yleinen sopimuslisenssi tarjoaisi mahdollisuuden nopeampaan ja joustavampaan sopimiseen oikeuksista koko luovalla alalla.
Ehdotus hallitusohjelmakirjaukseksi:
Hallitus arvioi ja edistää yleisen sopimuslisenssin käyttöönottoa Suomessa muiden Pohjoismaiden tavan mukaan.
3. Edistetään lukevaa elämäntapaa
Sanasto haluaa olla edistämässä lukevaa elämäntapaa ja mukana kehittämässä Suomesta kansallisen lukutaitostrategian mukaisesti maailman monilukutaitoisinta maata vuoteen 2030 mennessä. Missiona on houkutella niin lapsia kuin aikuisia lukuharrastuksen pariin ja tukea kirjastojen ja kirja-alan elinvoimaa.
Kirjastot tuovat kirjallisuuden kaikkien ulottuville – niiden toiminnan rahoituksesta on pidettävä huolta myös tulevaisuudessa, kun painettuja kirjoja sekä e-kirjoja ja e-äänikirjoja on oltava yhä enemmän tarjolla myös rinnakkain.
Ehdotus hallitusohjelmakirjaukseksi:
Turvataan kirjastoverkon toiminta ja pidetään huolta, että kunnilla on riittävä rahoitus toimintaa ja aineistohankintoja varten.
Mahdollisuus käyttää virkistys- ja kulttuuriseteleitä kirjojen ostamiseen sekä kirjallisuuden arvonlisäveron laskeminen edistäisivät kirjallisuuden harrastamista ja laadukkaan kirjallisuuden tarjontaa pienellä kieli- ja markkina-alueella.
Ehdotus hallitusohjelmakirjaukseksi:
Hallitus muuttaa arvonlisäverolakia siten, että kirjoihin sovelletaan nykyisen 10 prosentin verokannan sijaan nollaverokantaa. Hallitus tukee lukemista ja kirjallisuutta ulottamalla virikesetelin käytön myös kirjojen ostamiseen.
4. Tehdään strategista kulttuuri- ja kirjallisuuspolitiikkaa
Kulttuurialan tukeminen on investointi, joka tutkitusti tuottaa hyvinvointia ja kasvattaa kansantaloutta. EU-maiden kulttuuribudjettien keskiarvo on 1 prosentti. Suomessa taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista on tällä hetkellä 0,8 prosenttia.
Kulttuuribudjetin osuus täytyy nostaa Suomessakin vähintään yhteen prosenttiin ja tukea tulee kohdistaa lisää myös kirjallisuudelle.
Ehdotus hallitusohjelmakirjaukseksi:
Taiteen ja kulttuurin rahoitus nostetaan yhteen prosenttiin kaikista valtion talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä.
Kirja-alan kilpailukyvyn ja tekijöiden toimeentulon varmistamiseksi Sanasto kannattaa kirja-alan järjestöjen aloitetta luoda kirjallisuuspoliittinen ohjelma, jossa alaa ja sen tulevaisuudennäkymiä tarkastellaan strategisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kirjallisuus tulee tuoda omana kokonaisuutenaan näkyviin myös kulttuurin tukirakenteista keskusteltaessa ja päätettäessä.
Kirjallisuuspoliittinen ohjelma ottaa eri kirjallisuuden lajit huomioon tasapuolisesti sekä tunnistaa alan erityispiirteet, haasteet ja digitalisoitumisen tuomat muutokset alalle. Kirjallisuuspoliittisen ohjelman tulisi ottaa kantaa kirjailijoiden ja kääntäjien työskentelyedellytysten turvaamiseen, tuotannon tukemiseen, vienti-investointeihin ja kirjastojen toimintaan.
Ehdotus hallitusohjelmakirjaukseksi:
Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii kirjallisuuspoliittisen ohjelman. Ohjelman toteutumisesta tehdään selonteko hallituskauden puolivälissä.
5. Vahvistetaan luovien alojen toimintaedellytyksiä
Kulttuuri on itseisarvonsa lisäksi liiketoimintaa. Luovat alat työllistävät, ja niiden osuus BKT:sta on suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuuden, maatalouden tai tekstiiliteollisuuden. Siksi luovan alan toimintaedellytyksiä on tarkasteltava ja kehitettävä sekä elinkeino- ja työllisyyspoliittisesta että kulttuuripoliittisesta näkökulmasta.
Ehdotus hallitusohjelmakirjaukseksi:
Luovan alan toimintaedellytyksiä on tarkasteltava ja kehitettävä yli ministeriörajojen. Luovien alojen kasvun vauhdittamiseksi luodaan toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on nostaa luovan alan osuus BKT:sta 4,4 prosenttiin.
Lataa tästä Sanaston päivitetyt vaalikauden tavoitteet 2023–2027.
Aikaisemmin julkaistun vaalitavoiteohjelmamme löydät täältä.
