Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.–9. kesäkuuta 2024. Sanasto pyysi pääpuolueiden ehdokkaita vastaamaan tekijänoikeuksia ja kirjallisuuden tekijöille ajankohtaisia aiheita koskevaan kyselyyn. Kyselyyn vastasi 17 ehdokasta eri puolueista. Vastauksissa korostui myönteinen asenne tekijänoikeuksia ja luovaa alaa kohtaan, mutta tekoälyyn liittyvät kysymykset jakoivat vastaajien mielipiteitä.
Sanasto toteutti kyselyn eurovaaliehdokkaille huhti–toukokuun aikana. Kysely välitettiin ehdokkaille puoluetoimistojen kautta huhtikuun lopussa, vastaamisaikaa ehdokkailla oli 14.5. asti. Kysely lähetettiin yhteensä 9 eduskuntapuolueen ehdokkaille. Puolueet olivat kokoomus, keskusta, kristillisdemokraatit, liike nyt, sosiaalidemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.
Kyselyyn vastasivat seuraavat seuraavat ehdokkaat: Tanja Airaksinen (SDP), Patrik Borg (SDP), Piia Elo (SDP), Sari Helin (SDP.), Silja Keränen (Vihr.), Eija-Riitta Korhola (KD), Merja Kyllönen (Vas.), Johanna Leponiemi (Liik.), Mikko Luomala (Liik.), Teija Makkonen (PS), Ingrid Möller (RKP), Mika Niikko (PS), Nina Nummela (Liik.), Valtteri Paakki (Kesk.), Sirpa Pietikäinen (Kok.), Peppi Seppälä (Vihr.) ja Ann-Niina Turunen (KD).
Kyselyn ensimmäisessä osiossa kartoitettiin ehdokkaiden arvoja liittyen luovaan alaan, kirjallisuuteen, lukemiseen ja tekijänoikeuksiin. Toisen osion kysymykset koskivat luovan alan kasvupotentiaalia, tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Kolmannessa kartoitettiin ehdokkaiden kantoja kirjastoihin ja e-aineistoihin liittyen. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin ehdokkaiden omia tapoja kuluttaa kulttuuria.
Linkki kyselyn vastausten jakautumiseen löytyy tämän artikkelin lopusta.
Hyvä lukutaito on tärkeä kansalaistaito – kirjan lukeminen oli myös kyselyn suosituin tapa kuluttaa kulttuuria
Kyselyn perusteella vastaajat suhtautuivat luovaa alaa ja kirjallisuuden tekijöitä koskeviin väittämiin tekijöiden kannalta hyvin myönteisesti. Ehdokkaat pitävät yksimielisesti esimerkiksi hyvää lukutaitoa tärkeänä kansalaistaitona. Myös omalla kielellä kirjoitetun kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentajana oli itsestäänselvyys valtaosalle vastaajista.
Ehdokkaat ovat lisäksi yhdenmielisiä siitä, että EU-päätöksenteossa tulee huomioida erikseen Suomen kaltaiset pienet kieli- ja kulttuurialueet.
– Vaikka otos kaikista ehdokkaista on pieni, yksimielinen tulos kertoo silti siitä, että ehdokkailla on ymmärrystä suomalaisten kulttuuriammattilaisten tilanteesta. Pienillä kieli- ja kulttuurialueilla tekijöitä pitää suojella, jotta heillä on mahdollisuudet tehdä työtään ja esimerkiksi kirjoittaa suomalaista kirjallisuutta ja kääntää maailmankirjallisuutta kotimaisille kielille, sanoo Sanaston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Linda Lappalainen.
Ehdokkaat saivat valita myös kaksi suosikkitapaansa kuluttaa kulttuuria. Omaksi suosikkitavakseen yli 70 prosenttia vastaajista nimesi kirjan lukemisen tai kuuntelun. Seuraavaksi suosituin tapa (41 % vastaajista) oli teatterissa, baletissa ja oopperassa käyminen. Noin joka kolmas vastaajista nosti suosikikseen myös elokuvat ja tv-sarjat tai konsertit ja musiikkikeikat.
Tekijänoikeuksiin suhtaudutaan myönteisesti, kyselyn suurin hajonta koski tekoälyä
Vastaajat suhtautuivat myönteisesti myös tekijänoikeuksiin ja olivat osittain tai täysin samaa mieltä väittämän “Europarlamentaarikkona haluan vahvistaa EU-lainsäädäntöä, joka tukee tekijöiden oikeuksia” kanssa. Lisäksi vastaajat olivat sitä mieltä, että luovan alan on turvattava tekijöille tasapainoinen neuvotteluasema ja asianmukaiset korvaukset.
Kyselyssä suurin hajonta koski tekoälyyn ja sen sääntelyyn liittyviä kysymyksiä.
Valtaosa vastaajista oli väittämästä “EU:n tulee säännellä tekoälyyn liittyviä kysymyksiä, vaikka muualla maailmassa ei näin tehtäisi” täysin samaa mieltä, mutta ääniä saivat myös vaihtoehdot, joissa väittämän kanssa oltiin osittain samaa mieltä ja ei samaa eikä eri mieltä.
”Tekoälypalvelujen ja -kehittäjien tulee hankkia tekoälyn koulutukseen luvat ja sopia asianmukaisista korvauksista tekijöiden kanssa” koskevissa vastauksissa oli hieman enemmän hajontaa.
Luovalla alalla on valtavasti kasvupotentiaalia, mutta ilman oikeudenmukaisia pelisääntöjä kasvu ei ole kestävää. Tekijöiden, kuten kirjailijoiden ja kääntäjien, ansaintalogiikka perustuu tekijänoikeuksista saataviin tuloihin. Tekoäly tarjoaa paljon mahdollisuuksia kirja-alalle, mutta se herättää myös paljon huolta muun muassa sen suhteen, miten korvataan tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttö tekoälyn kouluttamisessa ja miten turvataan se, ettei luovan työn tuloksia hyödynnetä luvatta eikä tekoälysisältö syrjäytä ihmisen luomia teoksia. Nämä huomiot esitettiin vastaajille kyselyssä.
Kirjastojen rooli on yhteiskunnallisesti arvokas, mutta e-aineistojen saatavuus jakoi mielipiteitä
Kirjastojen rooli nähdään kyselyyn vastanneiden keskuudessa tärkeänä, ja vastaajat tuntevat myös ylpeyttä siitä, että Suomi on yksi niistä maista, joissa kirjastojen e-lainaamisesta maksetaan korvauksia tekijöille.
Väitteessä “Kirjallisuuden kirjastokäytöstä pitää maksaa aina korvaus teoksen tekijälle (pois lukien avoin julkaiseminen)” oli hieman hajontaa.
Kirjastojen kattojärjestöjen Euroopan tasolla ajamasta oikeudesta hankkia kokoelmiinsa e-aineistoja tiedusteltiin kyselyyn vastanneilta myös avoimen kysymyksen muodossa.
Kysymys kuului:
Euroopan laajuisesti on käynnissä useita kampanjoita, jotka tähtäävät siihen, että yleisillä kirjastoilla ja korkeakoulukirjastoilla olisi lain mukaan ja rajauksetta oikeus hankkia kokoelmiinsa haluamansa teokset e-muodossa.
Lainsäädäntöhankkeita perustellaan kirjastojen tehtävällä ylläpitää monipuolista kokoelmaa myös sähköisesti saavutettavana sekä kansalaisten oikeudella tietoon. Toistaiseksi kustantamot ovat voineet päättää, mitä e-kirjoja tai e-äänikirjoja he kirjastolle myyvät. Kustantajat ovat perustelleet päätöstään olla myymättä kaikkia teoksia liiketoiminnan kärsimisellä, kun teosta ostetaan vähemmän ja halvemmalla digitaalisessa muodossa. Samaan aikaan kirjallisuuden tekijöiden on yhä vaikeampaa tulla työllään toimeen, eikä e-lainauskorvaus yksinään (niissä maissa, missä se on käytössä) riitä korvaamaan digitalisoitumisen aiheuttamaa tulonmenetystä.
Millä tavoin lähtisit europarlamentaarikkona ratkomaan tätä tilannetta? Perustele lyhyesti alle.
Monissa vastauksissa nostettiin esiin, että on tärkeää, että kansalaisilla on oikeus saada e-kirjoja ja e-äänikirjoja, mutta tärkeänä pidettiin myös sitä, että myös tekijät saavat oikeudenmukaisen korvauksen teoksensa käytöstä. Ratkaisuksi esitettiin neuvotteluja, eri osapuolten kuulemista sekä kompromisseja.
Poimintoja avoimista vastauksista:
“Pitäisi käydä neuvottelut kaikkien sidosryhmien, kuten kirjailijoiden, kustantajien ja kirjastojen välillä. Tavoitteena saavuttaa yhteisymmärrys siitä, miten e-kirjojen ja e-äänikirjojen saatavuutta kirjastoissa voidaan parantaa ilman, että se vaarantaa kustantajien tai kirjailijoiden taloudellista hyvinvointia.”
Teija Makkonen (PS)
“Edistäisin europarlamentaarikkona esimerkiksi sääntelyä, jolla kustantajia velvoitettaisiin myymään osan e-kirjoistaan ja e-äänikirjoistaan kirjastoille. Toiseksi voisi kehittää taloudellisia kannustimia, kuten verohelpotuksia, kustantajille myydä enemmän teoksia kirjastoille.”
Johanna Leponiemi (Liik.)
“Lähtisin ratkomaan tilannetta neuvottelemalla ja kuulemalla eri osapuolten kantoja ja pitämällä mielessä sen, että e-lainauskorvaus on jo nyt hyvin pieni, jos sitä on lainkaan. Tähän asiaan pitäisi neuvotella kompromissi, jolla kirjojen tekeminen säilyy yhä mielekkäänä ja sillä on myös mahdollisuus elättää itseään. Ilman eläviä kirjailijoita meillä ei ole kirjoja.”
Sari Helin (SDP)
”Tässä keskustelussa on myös mielestäni tärkeää erottaa toisistaan yleiset kirjastot ja korkeakoulukirjastot – niiden tehtävät myös hieman eroavat toisistaan. Tieteen laadun vuoksi korkeakoulukirjastoilla on tarve laajempiin aineistokokoelmiin, ja etenkin sillä puolella pitää pyrkiä löytämään kompromissi, jolla turvataan tekijöille riittävä korvaus ja korkeakoulumaailmalle riittävän laaja aineistokokoelma.”
Valtteri Paakki (Kesk.)
Avoimissa vastauksissa huomioitiin myös tekijänoikeudet ja se, että tekijänoikeuslainsäädäntö on haastavaa ja se seuraa ympärillä tapahtuvia muutoksia aina hieman jälkijunassa.
”Tekijänoikeuslainsäädännölle on sekä kansallisia päivittämistarpeita että EU-tason tarpeita, jotta ylläpidetään teosten tekijöitä. Ajantasainen tekijänoikeuslainsäädäntö on tekijän paras ystävä ja sen tulisi olla joustavaa, jotta korvaukset tulisivat nopeasti ja riittävällä tasolla. EU:ssa tulee olla sellainen ilmapiiri, että kirjallisuutta ja sen tekijöitä arvostetaan. Näitä tavoitteita edistäisin europarlamentaarikkona.”
Piia Elo (SDP)
– Pidämme Sanastossa kysymystä e-kirjojen ja e-äänikirjojen saatavuudesta erittäin tärkeänä sekä kirjastojen toiminnan että kirja-alan liiketoiminnan ja jatkuvuuden kannalta, ja olemme tyytyväisiä, että kyselyssä monitahoiseen kysymykseen ei ehdotettu yksipuolisia pakettiratkaisuja lainkaan. EU-tasolla kirjastojen oikeudesta ostaa e-aineistoja keskustellaan jo paljon, ja ratkaisua pitää etsiä nimenomaan kaikkien osapuolten edut ja toiminnan luonne huomioiden, kommentoi Sanaston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Linda Lappalainen.
Pääset tutustumaan kaikkiin väittämiin ja vastausten jakautumiseen tästä linkistä.
Sanasto seuraa EU-päätöksentekoa kirjallisuuden tekijöitä koskevissa asioissa ja puolustaa tekijöiden oikeuksia ja etuja.
