Teosten kirjastolainoista maksettava lainauskorvaus muodostaa valtaosan Sanaston tilittämistä tekijänoikeuskorvauksista. Vuoden 2020 viimeisessä ja suurimmassa tilityksessä maksettiin tekijänoikeuskorvauksia yhteensä yli 8,5 miljoonaa euroa. Tästä noin 8,48 miljoonaa euroa oli lainauskorvausta, jota tilitettiin 26 senttiä per laina. Lainauskorvausta sai yhteensä 10 629 kirjallisuuden tekijää.
Kysyimme kirjallisuuden tekijöiltä, mitä lainauskorvaus heille merkitsee:
Aiemmin opetin viikot ja keskityin uusiin teksteihin viikonloppuöisin, mutta muksun synnyttyä sellainen kävi mahdottomaksi. Lainauskorvauksen avulla minun on ollut mahdollista olla vähemmän aikaa viikossa opettaja ja enemmän kirjailija. Ilman tällaista mahdollisuutta en näinä ruuhkaisina vuosina ehtisi kirjoittaa mitään.
Tommi Kinnunen, kirjailija
Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää/WSOY
Lainauskorvaus on minulle tärkeä osoitus työni vaikuttavuudesta. Nuortenkirjoja ei juuri osteta, mutta niitä lainataan. Kirjastolainausten määrät kertovat kirjastojen merkityksestä lasten ja nuorten lukuharrastukselle. Tahdon olla kirjailijana tukemassa sitä ja luomassa kirja-aarteita yhteiseen tiedon, tarinoiden ja sivistyksen aarrearkkuumme, kirjastoon.
J.S. Meresmaa, kirjailija
Tähän saakka olen kirjoittanut omat teokseni päivätöideni ohella. Nyt lainauskorvaus mahdollistaa kohdallani hienoisen työajan vähentämisen, jotta voin keskittyä tulevaan teokseeni. Kiitos Sanasto ja kirjastopalveluiden käyttäjät!
Anni Saastamoinen, kirjailija
Lastenkirjoja lainataan kirjastoista paljon, mutta ostetaan omaksi harvemmin. Kirjakaupoissa kirjat ikääntyvät salamannopeasti, mutta lainauskorvaus tuo tuloja kirjailijalle pidemmällä aikavälillä. Korvaus on yhteiskunnan viesti arvostuksesta kirjallista työtä kohtaan.
Laura Ertimo, tietokirjailija
Kuva: Anna Autio
Ilman lainauskorvauksia ja kirjastoapurahoja olisin todennäköisesti kirjoittanut kolme kaunokirjallista teosta ja lopettanut sitten. Ensimmäiset kirjani eivät nimittäin myynnin kautta tuottaneet vielä juuri mitään. Myöhemminkin lainauskorvaukset ovat olleet minulle tärkeä täydentävä tulonlähde. Niiden merkitys korostuu jatkossa, kun nopea siirtymä ääni- ja sähkökirjoihin uhkaa johtaa tekijänoikeustulojen romahdukseen.
Risto Isomäki, kirjailija, tietokirjailija
Koska olen työskennellyt vapaana kirjailijana ja käsikirjoittajana lähes koko ikäni, eläketurvani olisi ilman lainauskorvauksia vain pienen yrittäjäeläkkeen varassa. Lainauskorvaus onkin olennainen osa myös tulevien vuosieni sosiaaliturvaa, sillä kirjastoissa kirjat elävät paljon pidempään kuin kirjakauppojen myyntipöydillä.
Kirsti Manninen, kirjailija. Tunnetaan myös kirjailijanimellä Enni Mustonen
On hienoa ja innostavaa tietää, kuinka paljon kääntämiäni kirjoja on lainattu ja luettu. Suomentaminen on hidasta työtä, ja vuotuinen lainauskorvaus on merkittävä lisä tuloihin – se motivoi ja mahdollistaa osaltaan laadukkaan käännöstyön jatkumisen.
Aleksi Milonoff, kääntäjä
Kirjasto on ollut minulle tärkeä paikka lapsesta asti. Mielelläni käyn siellä yhä lainaamassa ja selailemassa kirjoja. Nyt tuntuu oikeudenmukaisemmalta, kun kirjailija joka on voinut tehdä teostaan vuosia, saa joka lainasta edes pienen korvauksen.
Olli Jalonen, kirjailija
Kuva: Pekka Nieminen / Otava
Lainauskorvaus on tervetullut lisä tietokirjailijan tilipussiin. Vielä tärkeämpää on se, että teokset ovat kirjastoissa kaikkien saatavilla. Kirjailijalle on kaikkein tärkeintä se, että ihmiset lukevat hänen kirjojaan. Lainauskorvaukset kannustavat osaltaan kirjallisuuden levittämistä muidenkin kuin kaupallisten kanavien kautta. Myös kirjailijoiden tekijänoikeuksien puolustaminen on arvokasta toimintaa.
Timo Kalevi Forss, tietokirjailija
Lainauskorvaus tukee sekä kirjailijoita että lukijoita. Tulen jopa onnellisemmaksi siitä, että kirjojani lainataan, kuin siitä, että niitä ostetaan. Se tarkoittaa, että ne ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla.
Emmi Itäranta, kirjailija
Lainauskorvaus tuo leivänlisää, mutta yhtä tärkeää on, että se välittää sanattomat terveiset lukijoilta kautta Suomen. On ilo kirjoittaa kun tietää, että romaanini kulkevat kodista kotiin ja tarinat jatkavat elämäänsä.
Anni Kytömäki, kirjailija
Kaikki suomentajat rakastavat Sanastoa. Sen kautta maksetut lainauskorvaukset ovat tehneet monelle mahdolliseksi jatkaa alalla. Erityisesti iloitsen viihteellisen sekä lastenkirjallisuuden kääntäjien puolesta, jotka olivat ennen väliinputoajan asemassa. Sanaston palvelu on myös tavattoman ystävällistä, sieltä saa aina apuja ja nopeasti ja asiantuntevan vastauksen tyhmiinkin kysymyksiin.
Kersti Juva, kääntäjä
Kuva: Jouni Harala
Lainauskorvaus on kuin joululahja: joka vuosi se ilahduttaa yhtä paljon. Paitsi silkkaa rahaa se on myös kaivattu muistutus siitä, että kirjojasi oikeasti luetaan; että suomalainen kirjastolaitos on maailman parhaimmistoa.
Kari Enqvist, tietokirjailija
Suomi on pieni maa ja tekijänoikeustuloilla vain harva pärjää, siksi lainauskorvauksen merkitys suomalaiselle kirjallisuudelle on kiistattoman tärkeä. Uramme alussa lainauskorvausjärjestelmää ei vielä ollut ja tekijänpalkkiotulommekin olivat tosi pieniä, joten elämä piti lähes kokonaan rahoittaa muilla töillä tai apurahoilla. Siksi osaamme todella arvostaa sitä, että pystymme nykyään keskittymään täysin kirjojen kirjoittamiseen ja kuvittamiseen. Tiedämme, että olemme etuoikeutettuja.
Aino Havukainen, kirjailija & kuvittaja, Sami Toivonen, kirjailija & kuvittaja
