Sanasto on antanut eduskunnan sivistysvaliokunnalle lausunnon valtioneuvoston selonteosta (VNS 2/2019 vp), joka koskee Suomen julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020–2023.
Sanaston lausunnon pääviestit:
- Lisäpanostukset kulttuuriin säteilevät koko yhteiskuntaan ja turvaavat pienellä kielialueella kulttuurikentän ja kirjallisuuden toimintaedellytyksiä.
- Toimiva tekijänoikeusjärjestelmä on kulttuurin, talouskasvun ja innovaatioiden edellytys. Kotimaisen ja kansainvälisen tekijänoikeuslainsäädännön tulee suojata kirjallisuuden tekijöiden oikeuksia ja tukea luovaa työtä.
- On tärkeää, että yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun taso turvataan järjestelmän uudistamiseen saakka. Kirjallisuuden uusien käyttömuotojen myötä kirjallisuutta kopioidaan yksityisesti yhä enemmän ja tämä on otettava huomioon järjestelmää uudistettaessa.
- Lainauskorvauksen taso on tärkeää säilyttää kohtuullisella pohjoismaisella tasolla.
- Tekijänoikeuden rajoituksen perusteella suoritettavia korvauksia koskevaa sääntelyä on päivitettävä eduskunnan lukemisestedirektiivin (EU) 2017/1564 voimaansaattamisen yhteydessä ilmaiseman tahdon mukaisesti teknologianeutraaliksi huomioiden kirjallisuuden käytön uudet tavat.
Panostukset kulttuuriin ja vahva tekijänoikeus hyödyttävät koko yhteiskuntaa
Suomen kaltaisella pienellä kielialueella kulttuurikentän toimintaedellytysten turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Luovan työn tekijöiden toimeentulon turvaaminen ei ainoastaan mahdollista tekijöiden elämistä työllään vaan se luo laajoja arvoketjuja: esimerkiksi kirjailijoiden työ luo pohjan kustantamojen, kääntäjien, kirjapainojen, jakelun, kirjakauppojen, kirjastojen, av-tuottajien ja teatterien työlle. Kulttuurilla on suuri merkitys paitsi suomalaiselle yhteiskunnalle myös taloudelle ja työllisyydelle.
Toimiva tekijänoikeusjärjestelmä mahdollistaa tekijän toimeentulon ja on luovien alojen menestyksen perusta. Kirja-alan liiketoiminnan ytimessä on tekijänoikeuksiin pohjautuva kaupankäynti, mutta digitalisoituminen on muuttanut teosten luomista, tuottamista, jakelua ja käyttöä. Lainsäädännön pitää pystyä vastaamaan digiajan haasteisiin.
Hyvitysmaksun uudistamistarpeet ja kirjallisuuden käyttömuodot
Hallitus on päättänyt uudistaa yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmää ja säilyttää hyvityksen tason 11 miljoonassa eurossa vuodet 2020 ja 2021. Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta on todennut, että hyvityksen tason tulisi säilyä ennallaan, kunnes ratkaisu järjestelmän uudistamisesta on mahdollista tehdä. Tämä on luovan alan toimintaedellytysten kannalta erinomainen päätös. Järjestelmän uudistamisessa on tärkeää huomioida kirjallisuuden ala entistä tarkemmin ja taata osuus hyvityksestä myös kirjallisuuden tekijöille, kirjallisuuden käyttömuotojen muutokset huomioon ottaen.
Lainauskorvauksen tason säilyttäminen ja e-lainaus
Lainauskorvauksen taso tulisi jatkossa kytkeä indeksiin, jotta korvaukset pysyvät kohtuullisella pohjoismaisella tasolla myös tulevaisuudessa. Kirjallisuuden siirtymä digiaikaan näkyy konkreettisesti myös siinä, että kirjastoista lainataan yhä enemmän sähköisiä e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Lainaamisratkaisuja etsittäessä on ensin varmistettava, että uusien, kehittyvien julkaisumuotojen ensisijaisille markkinoille annetaan riittävästi aikaa ja mahdollisuus kehittyä. Kirjastojen e-materiaalin lainaamisoikeuden ei tule missään olosuhteissa perustua tekijänoikeuden rajoittamiseen. E-lainaamisen osalta tulee jatkossa tarkasti seurata esimerkkejä muiden Euroopan valtioiden lainauskorvausjärjestelmistä ja siitä, voitaisiinko lainauskorvausta allokoida myös e-kirjojen lainaamiseen.
Lukemisesteisiä henkilöitä koskevan tekijänoikeuden rajoitussääntelyn uudistamistarpeet
Sanasto pitää tärkeänä, että tekijänoikeuden rajoituksen perusteella suoritettavia korvauksia koskevaa sääntelyä päivitetään teknologianeutraaliksi huomioiden kirjallisuuden käytön uudet tavat. Näkövammaisten ja lukemisesteisten henkilöiden hyväksi säädetyn tekijänoikeuden rajoitussäännöksen soveltamisala on viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvasti laajentunut. Samalla teosten käyttötavat ovat muuttuneet olennaisesti perinteisestä fyysisten teoskappaleiden lainaamisesta kohti edunsaajahenkilöiden rajatonta teosten käyttöä sähköisten äänikirjojen muodossa.
Näkövammaisille ja lukemisesteisille tarjotaan teoksia enenevässä määrin myös verkon välityksellä joko suoratoistona tai ladattavassa muodossa. Tämä näkyy teoksia edunsaajahenkilöille tarjoavan Celian toiminnassa sen palvelujen käyttäjien siirtymisenä fyysisten cd-äänikirjojen käyttämisestä kohti suoratoistoa. Tämä kehitys huomioon ottaen korvausjärjestelmän päivittäminen ja laajentaminen koskemaan esimerkiksi suoratoistoa on perusteltua.
