Sanasto on jättänyt valtiovarainministeriölle 19.8.2024 lausunnon koskien hallituksen esitystä (asia: VM099:00/2023 | VN/24054/2023) arvonlisäverokantojen muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Tämä artikkeli on tiivistelmä lausunnostamme, jonka voit lukea kokonaisuudessaan lähdeviitteineen tästä.
Sanaston pääviestit ovat:
- Kirjoja koskevan alv-kannan kiristäminen on täysin ristiriidassa sivistystä ja osaamista korostavan valtion maineen sekä hallitusohjelmaan kirjattujen lukemista ja lukutaitoa koskevien tavoitteiden kanssa. Kirja ei ole haittaverotettava tuote eikä kirjojen hinnan nostaminen edistä lukutaitoa tai osaamista. Huoli koskee etenkin lasten ja nuorten lukemista, sillä heidän kohdallaan kirjan hinnalla on ostopäätöstä tehdessä tutkitusti merkitystä.
- Hallitusohjelman mukaan hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Kirjamyynnin ja tekijänoikeuskorvausten osalta alv-korotus on tämän hallitusohjelmakirjauksen vastainen, sillä se kiristää kirjallisuuden tekijöiden tekemän työn verotusta ja heikentää heidän mahdollisuuttaan tulla toimeen omalla työllään.
- Alv-korotuksen vaikutukset osuvat kirjallisuuden tekijöiden tuloihin monesta suunnasta: kirjamyynnistä saatavien tulojen lisäksi veronkorotus vähentää myös tekijänoikeusjärjestöjen tekijöille keräämien tulojen määrää. Tällä saattaa olla pitkäkestoisia vaikutuksia kotimaisilla kielillä kirjoitetun kirjallisuuden saatavuuteen sekä kirja-alan työllisyyteen.
- Tekijänoikeustulojen veronkorotuksen merkityksen on HE-luonnoksessa todettu olevan valtiontalouden kannalta vähäinen, mutta tekijöiden tuloja se kurjistaa näkyvästi. Esimerkiksi teosten ilmaista kirjastolainaamista kompensoivasta lainauskorvausmäärärahasta alv-korotus leikkaa verojen muodossa yli 530 000 euroa. Tämä suunta on väärä: inflaation ja elinkustannusten noususta huolimatta lainauskorvausmäärärahaa ei ole nostettu kahdeksaan vuoteen. Myös eduskunta on tehnyt lausuman määrärahan nostamisen puolesta vuonna 2021. Nyt esitetyn alv-korotuksen vaikutus on päinvastainen: se tulee laskemaan kirjallisuuden tekijöille tilitettävää lainakohtaista senttimäärää.
- Kirjoja ja tekijänoikeuskorvauksia (ml. lainauskorvaukset) koskeva arvonlisäverokanta on säilytettävä samassa 10 prosentin verokannassa sanoma- ja aikakauslehtien kanssa.
1. Lukemisen verottaminen Euroopan raskaimmalla tasolla ei tue hallitusohjelmatavoitteita eikä oman kielen säilymistä – erityishuolena ovat vaikutukset nuorten lukutaitoon
Kirjoja koskevan verokannan kiristäminen 10 prosentista 14 prosenttiin nostaa Suomen Euroopassa kirjallisuutta toiseksi tiukimmin verottavaksi maaksi. Tämä ei ole lukemisen merkitystä ja lukutaidon arvoa korostavalle valtiolle kunniaksi. Vuonna 2022 hyväksytyn arvonlisäverodirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltiot voivat alentaa arvonlisäveron 0 prosenttiin painetuille ja digitaalisille kirjoille sekä lehdille. Näin on toimittu muun muassa Isossa-Britanniassa ja Norjassa. Kirjojen arvonlisäveroprosentin keskiarvo Euroopassa on kuusi. Etenkin Suomen kaltaisella pienellä kieli- ja kulttuurialueella arvonlisäveroa koskevat ratkaisut tulisi nähdä arvovalintoina ja tekoina lukutaidon ja kotimaisten kieliemme säilyttämiseksi. Kukaan muu maailmassa ei voi puolestamme vaalia suomen kieltä tai julkaista kirjallisuutta, jota suomalaisella kirja-alalla tehdään.
Hallitusohjelmassa on päätetty vahvistaa etenkin lasten ja nuorten lukutaitoa, ja nämä tavoitteet täytyy ottaa huomioon arvonlisäverotuksesta päätettäessä. Jos arvonlisäveron korotus siirtyy jatkossa suoraan tai edes osin kirjan hintaan kuluttajan maksettavaksi, on todennäköistä, että veronkorotus näkyy kuluttajakäyttäytymisen muutoksena.
2. Verokannan muutos vähentää kirjallisuuden tekijöiden tuloja monesta suunnasta
Kirjailijat ja kääntäjät, kuten suurin osa muistakin taiteilijoista ja luovan alan tekijöistä, ovat pääsääntöisesti itse itsensä työllistäviä, yrittäjiä tai freelancereita, joiden tulot koostuvat teosten myynnistä ja muista tekijänoikeustuloista. Alv-kannan korotus 10 prosentista 14 prosenttiin iskisi kirjallisuuden tekijöiden tuloihin monesta suunnasta, sillä muutos koskisi paitsi kirjamyyntiä myös kirjastolainaamisesta maksettavaa lainauskorvausta ja tekijänoikeusjärjestöjen kirjallisuuden käytöstä tekijöille keräämiä tuloja.
1) Kirjamyyntiä koskeva verotus: Luonnoksessa esitetään, että 85 §:n kohdan 7 mukaisesti fyysisellä alustalla oleviin tai sähköisesti luovutettaviin kirjoihin sovellettaisiin jatkossa 10 prosentin alennetun verokannan sijaan 14 prosentin alennettua verokantaa. Sanasto vastustaa esitystä.
Kirjamyyntiin kohdistuva arvonlisäveron korotus uhkaa etenkin painetun kirjan myyntiä ja kivijalkakauppojen toimintaa ja siten myös laajemmin painetun kirjallisuuden saatavuutta. HE-luonnoksen mukaan odotettavissa on, että kotitaloudet sopeuttavat ja vähentävät kulutustaan, ja korotus siirtyy ainakin osittain tuotteen hintaan. Kuluttamisen vähentyminen näkyy pidemmällä aikavälillä teosvalikoiman kaventumisena sekä alan työllisyydessä. Kirjallisuuden tekijöiden tulot pienevät, jos kirjojen myyntiluvut laskevat tai vaihtoehtoisesti kasvanut alv-osuus laskee tekijän saamaa osuutta kirjamyynnistä.
2) Tekijänoikeustulojen verotus: Luonnoksessa esitetään, että tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamiin arvonlisäverolain 45 §:n 1 momentin 3–5 kohdassa tarkoitettuihin tekijänoikeuteen liittyviin korvauksiin sovellettaisiin jatkossa 10 prosentin alennetun verokannan sijaan 14 prosentin alennettua verokantaa. Näin ollen esitys koskee mm. kirjallisista teoksista saatuja tekijänoikeustuloja sekä lainauskorvausta ja sopimuslisenssituloja, jotka mainitaan 45 §:n 1 momentin 5 kohdassa erikseen: (”tekijänoikeuslakiin perustuvan oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saadusta korvauksesta tekijänoikeuslain 19 a, 26, 26 a, 26 i tai 47 a §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa”). Sanasto vastustaa esitystä.
Tekijänoikeusjärjestöjen tekijöille keräämien tekijänoikeustulojen verotus on sijoitettu alennettuun 10 prosentin verokantaan siksi, että verorasitus ei muodostuisi liian korkeaksi niille toimijoille, jotka eivät pysty arvonlisäveronvähennystä hyödyntämään.
3. Eduskunta on tehnyt lausuman lainauskorvausmäärärahan korottamisen puolesta – arvolisäveronkorotus leikkaa käytettävissä olevaa määrärahaa yli 530 000 eurolla
Suomalaiset ovat ahkeria kirjastojen käyttäjiä: viime vuonna yleisistä kirjastoista lainattiin yhteensä noin 83 miljoonaa kertaa, näistä kirjalainoja oli 71,5 miljoonaa. Lainauskorvausta maksetaan yleisten kirjastojen lainojen lisäksi myös korkeakoulukirjastojen lainoista ja kirjallisuuden sähköisestä kirjastokäytöstä.
Nyt HE-luonnoksessa esitetty, veronkorotuksen muodossa tehtävä leikkaus määrärahasta kurjistaa tekijöiden tilannetta entisestään: lainauskorvauksen 16,6 miljoonan euron kokonaismäärärahasta maksetaan tällä hetkellä veroa kymmenen prosenttia. Alv-korotuksen myötä lainauskorvauksesta leikkaantuu verojen muodossa pois yli 2 miljoonaa euroa entisen verokannan mukaisen 1,5 miljoonan sijaan.
Suunta on väärä, sillä lainauskorvauksen korottamista on odotettu jo vuosia: edellisen korotuksen jälkeen elinkustannukset ovat nousseet yli 20 prosenttia, mikä on tarkoittanut tekijöille jatkuvasti heikentyvää taloudellista asemaa. Eduskunta on tehnyt lausuman lainauskorvausmäärärahan korottamisen puolesta vuonna 2021. Myös valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto on valtion talousarviota koskevassa mietinnössään joulukuussa 2023 painottanut lainauskorvausmäärärahan korottamisen merkitystä.
Suomalaisten osaamisen ja lukutaidon tason, kirjallisuuden tekijöiden toimeentulon sekä kotimaisilla kielillä kirjoitetun kirjallisuuden tulevaisuuden vuoksi Sanasto ehdottomasti vastustaa kirjoja ja tekijänoikeuskorvauksia (ml. lainauskorvaukset) koskevan verokannan korottamista.
