SuomiAreena–ohjelmassa keskiviikkona 26.6. keskusteltiin kirjastoista ja rahasta sekä vietettiin kirjallista juhlahumua. Sanasto järjesti Porissa kaksi tapahtumaa yhdessä E-kirjaston ja Suomen kirjastoseuran kanssa.
E-kirjaston ajatus on mahtava, mutta ongelmana on raha
SuomiAreenan E-kirjasto kutsuu lukemaan – mistä kirjat? -keskustelussa aihetta pohtivat Rosa Meriläisen johdolla kansanedustajat Nasima Razmyar (SDP), Laura Huhtasaari (ps.), kirjailija Karo Hämäläinen, Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars ja Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Manninen. E-kirjaston aineistohankinnan haasteisiin kiteytyvät keskeiset kysymykset kirjastojen tehtävästä, kustantamoiden liiketoimintamallista ja tekijöiden tuloista.
Keväällä avautunut yleisten kirjastojen ja Kansalliskirjaston yhdessä tuottama E-kirjasto on tasa-arvoistanut kirjastojen sähköisten aineistojen saavutettavuutta – tällä hetkellä sen valikoiman äärellä on 85 % Suomessa asuvista. Kunnat valitsevat itse liittyvätkö ne yhteiseen E-kirjastoon.
Lukijoiden parissa E-kirjasto on otettu ilolla vastaan, mutta erityisenä haasteena on ollut aineistohankinta, sillä kustantajat päättävät, mitä sähköisiä aineistoja ne kirjastolle myyvät. Kevään aikana neuvottelut eri kustantajien kanssa ovat edenneet, mutta kaikki e-kirjat ja e-äänikirjat eivät ole vieläkään E-kirjastolle tarjolla. Samaan aikaan kirjallisuuden tekijöiden tulot ovat laskusuunnassa.
Kirjailija Karo Hämäläisen mielestä E-kirjasto on kirjallisuuden tekijöille ”hyvä diili”. Hämäläinen muistutti, että kirjallisuuden digitaalinen murros on vaikuttanut kirjallisuuden tekijöiden tulojen muodostukseen, mutta ilman tekijöitä kirjastoissa ei kuitenkaan olisi kirjoja lainkaan. E-kirjastoon Hämäläinen suhtautuu positiivisesti.
– E-kirjasto on yksi uusi jakelukanava, ja se tavoittaa sellaisia yleisöjä, joilla ei ole varaa käyttää kaupallisia palveluita. Tekijöille olennaista on lainauskorvaus, tekijä siis saa korvauksen aina, kun teosta lainataan.
Kustantajia keskustelussa edustanut Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars muistutti, että sähköisen kirjallisuuden lisenssien myynnin pitää olla kustantajien ja kirjallisuuden tekijöiden kannalta mielekästä. Baijarsin mielestä E-kirjaston hankintabudjetti on koko sähköisen kirjallisuuden kentällä mitättömän pieni raha.
E-kirjaston aineistohankinnan budjetti on tänä vuonna pienempi, mutta kasvaa tulevina vuosina. E-kirjaston budjetista ja aineistohankinnasta löytyy lisää tietoa Kansalliskirjaston nettisivuilta.
Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Manninen nosti keskustelussa esiin sen, että kirjastojen pitää pystyä vastaamaan myös muuttuneisiin lukutottumuksiin.
– En pidä realistisena sellaista ajatusta, että kirjallisuuden kuluttaminen digitaalisesti ei olisi tullut jäädäkseen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
”Kirjastot ovat yksi kuntien tärkeimmistä saavutuksista”
Kirjastojen toiminta rahoitetaan kuntien budjeteista, mutta kaikki keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että päättäjillä on mahdollisuus tehdä lukemisen ja kirjallisuuden kuluttamisen toimintaa ohjaavia päätöksiä. Hallitusohjelmassa on mainittu muun muassa lasten ja nuorten lukutaidon vahvistaminen.
Hallituksen päätöstä korottaa kirjojen arvonlisäveroa kritisoivat Anna Baijars sekä oppositiota keskustelussa edustanut Nasima Razmyar. Hallituspuolueita keskustelussa edustanut Laura Huhtasaari muistutti kuitenkin talouden huonoista näkymistä, johon myös ALV:n korotukset perustuvat.
Kirjastolaitos sai keskustelussa päättäjiltä kiitosta. Nasima Razmyar painotti puheenvuoroissaan kirjallisuuden yhdenvertaisen saavutettavuuden merkitystä. Huhtasaari korosti kirjastojen olevan kuntien yksi tärkeimmistä saavutuksista.
Ratkaisu E-kirjaston aineistohankinnan ongelmaan hahmottuu huomioimalla kirjastojen, kustantajien ja tekijöiden näkökulma – kyse on yhteisen toimintatavan löytämisestä. Edistysaskelia tässä on jo otettu.
Keskustelu on katsottavissa kokonaisuudessaan MTV Katsomossa.
Lukemisen juhla täytti Porin kirjaston
Kaikille avoin Lukemisen juhla kutsui innostumaan lukemisesta ja kirjoista. Porin pääkirjastossa järjestetty tapahtuma tarjosi muun muassa kirjailijahaastatteluita, kirjavinkkejä tunnetuilta suomalaisilta, aikuisten satutunnin sekä mahdollisuuden vinkata muille osallistujille kirjoja.
E-kirjaston Anna Tuomikosken haastateltavana tilaisuudessa olivat kirjailijat ja kuvittajat Aino Havukainen ja Sami Toivonen. He kertoivat yleisölle Tatu ja Patu -kirjasarjan ja hahmojen synnystä ja kirjoittamisprosessista. Paikalle oli saapunut myös useita Tatu ja Patu -faneja, jotka iloitsivat suosikkikirjailijoiden kohtaamisesta.
Karo Hämäläinen kertoi omassa haastattelussaan siitä, miten hänestä tuli kirjailija. Hämäläisen ensimmäinen teos, lapsille suunnattu Samuli, Helsingin herra julkaistiin vuonna 2000, ja se sai alkunsa nuoren miehen toisessa maassa potemasta koti-ikävästä. Sen jälkeen kirjoja on syntynyt eri kirjallisuuden lajeihin lukuisia. Hämäläinen analysoi myös kirjallisuuden lukemisen ja laajemminkin kirja-alaa koskevia muutoksia sekä kertoi, mitä hän oppi nykyisestä presidentistä Alexander Stubbista tästä kertovaa kirjaa Alex kirjoittaessaan.
– Alex on käsittämättömän tehokas ottamaan vastaan tietoa ja yhdistelemään sitä.
Myös Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola piti tilaisuudessa lyhyen puheenvuoron, jossa hän nosti esiin kirjallisuuden tekijöiden toimeentuloon liittyvät ongelmat. Paikalla ollutta yleisöä hän kannusti tukemaan kirjailijoita ja kääntäjiä nauttimalla ja kuluttamalla kirjallisuutta mahdollisimman paljon eri muodoissa sekä hakemaan tarvittaessa luvat kirjallisuuden käyttöön Sanastosta.
Kirjavinkeissä nostettiin esiin muistelmia, autofiktiota ja rikoskirjallisuutta eri vuosikymmeniltä
Rakkaimman kirjavinkkinsä tapahtumassa jakoivat kansanedustajat Fatim Diarra ja Eeva Kalli sekä kirkkoherra Kari Kanala.
Fatim Diarra suositteli Pablo Nerudan Tunnustan eläneeni -muistelmateosta (1974), jonka on suomentanut Matti Rossi. Diarra kuvasi kirjaa elämänmakuiseksi, -tuntuiseksi ja -näköiseksi herkulliseksi suupalaksi. Kirjaa oli hänelle suositellut oma isovanhempi, ja kirjasta on muodostunut Diarralle vuosien varrella rakas teos, jonka hän lukee joka vuosi uudestaan ja uudestaan.
Kansanedustaja Eeva Kalli vinkkasi tapahtumassa viimeksi lukemansa Kirsi Alanivan kirjan Kuplat (2021). Kalli pitää kirjastossa haahuilussa ja tämä teos osui sattumanvaraisesti hänen käsiinsä kirjastovierailulla. Kirjan omakohtainen kertomus kosketti ja herätti pohtimaan muun muassa kuolemaan ja sen kohtaamiseen sekä ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Kalli kuvaili itseään kausiluonteiseksi lukijaksi, joka korona-aikoina opetteli kuuntelemaan äänikirjoja esimerkiksi auton ratissa ja lenkillä.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Kirkkoherra Kari Kanala suositteli Peter Høegin kirjaa Lumen taju (1992), joka on palkittu Pohjoismaiden parhaana rikosromaanina vuonna 1993. Kanala kuvaili kuulijoille kirjan sisältämiä teemoja, kuten lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Kanalan yksi intohimon kohde on jalkapallo, joten yleisölle vinkattiin myös jalkapallotähti Zlatanin Minä, Zlatan Ibrahimovic -elämäkertaa (2015). Kirjan on kirjoittanut David Lagercrantz ja sen on suomentanut Miika Nousiainen.
Aikuisten satutunnilla luettiin Luke Adam Hawkerin tänä vuonna ilmestynyttä Viimeinen puu: toivon siemen -kirjaa. Teoksen on suomentanut Leena Ojalatva.
