Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto on tilittänyt tekijänoikeuskorvauksia kaiken kaikkiaan yli 8,5 miljoonaa euroa yhteensä yli 10 600:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Tekijät saavat korvaukset 1.12.2020.
Nyt maksettavista korvauksista valtaosa eli noin 8,48 miljoonaa euroa on lainauskorvausta. Yhdestä kirjastolainasta korvausta maksetaan 26 senttiä. Kirjailija saa siis sadasta kirjastolainasta korvausta 26 euroa ja kääntäjä puolet siitä eli 13 euroa.
Koko Suomen lainatuimpien kirjojen listat ensimmäistä kertaa julki
Sanasto kerää vuosittain lainauskorvausten tilittämistä varten lainaustilastot kaikista Suomen kirjastoista. Nyt lainauskorvausten tilityspäivänä Sanasto julkistaa ensimmäistä kertaa Suomen kirjastojen lainatuimpien teosten kärkilistat vuodelta 2019.
Lasten- ja nuortenkirjojen ja samalla yleisten kirjastojen kaikista lainatuin teos vuonna 2019 oli Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu, elämä ja teot (2018). Lainatuin kotimainen kaunokirja oli Enni Mustosen Sotaleski (2019). Käännetyn kaunokirjallisuuden ykkönen oli Camilla Läckbergin Kultahäkki (2019), jonka on suomentanut Aleksi Milonoff.
Yleisten kirjastojen lainatuin tietokirja puolestaan oli Kari Hotakaisen kirjoittama elämäkerta Tuntematon Kimi Räikkönen (2018). Korkeakoulukirjastoista lainattiin eniten Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran kirjoittamaa tutkimuksen tekijän opasta Tutki ja kirjoita (2009).
Sanaston julkaisemista lainatuimpien kirjojen Top 10 -listoista voi tarkastella kategorioittain, mitä Suomi lainasi eniten. Suomen yleisistä kirjastoista ja korkeakoulukirjastoista lainattiin kirjoja viime vuonna yhteensä noin 77 miljoonaa kertaa.
Yleisistä kirjastoista eli kuntien kirjastoista lainattiin kaikista eniten lastenkirjallisuutta. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lainatuimpien kärkikymmenikössä on yhteensä viisi Tatu ja Patu -kirjasarjan teosta. Kirjojen tekijäkaksikko Aino Havukainen ja Sami Toivonen iloitsevat suosiosta.
– Haluamme tehdä kirjoja, joista saa iloa, uusia ajatuksia ja ehkä oppiikin jotain. Työ on palkitsevaa jo itsessäänkin, mutta koska kirjamme ovat suuritöisiä, emme tekisi kirjoja vuodesta toiseen, ellei niitä luettaisi ja niistä pidettäisi niin paljon. Siksi tämä tuntuu mielettömän upealta ja antaa valtavasti lisävirtaa tekemiseen. Suuret kiitokset lukijoillemme, sanovat Aino Havukainen ja Sami Toivonen.
Kirjastoissa kirjat elävät pidempään kuin kirjakaupoissa
Kotimaisen kaunokirjallisuuden lainatuimpien kärjessä on kaksi teosta Enni Mustoselta, joka on Kirsti Mannisen kirjailijanimi.
– Olen valtavan iloinen siitä, että teokseni ovat lainauslistojen kärjessä, sillä se merkitsee että tarinani ovat kiinnostaneet hyvin monenlaisia lukijoita. Koska olen työskennellyt vapaana kirjoittajana lähes koko ikäni, eläketurvani olisi ilman lainauskorvauksia vain pienen yrittäjäeläkkeen varassa. Lainauskorvaus onkin olennainen osa tulevien vuosieni sosiaaliturvaa, sillä kirjastoissa kirjat elävät paljon pidempään kuin kirjakaupoissa, Kirsti Manninen kertoo.
Sanasto kerää lainaustilastot yleisten kirjastojen lisäksi myös korkeakoulukirjastoista. Huomionarvioista on, että korkeakoulukirjastojen lainatuimmat kurssikirjat ovat samalla myös koko Suomen lainatuimpia kirjoja. Korkeakoulukirjastojen lainoista on maksettu lainauskorvausta vuodesta 2017 alkaen.
– Lainauskorvaus on tärkeä lisä monen kirjallisuuden tekijän tuloihin. Korvaus mahdollistaa osaltaan sen, että lukijat saavat eteensä laadukasta kirjallisuutta jatkossakin. Tänä vuonna on hienoa päästä julkistamaan ensimmäistä kertaa koko maan kattavia lainaustilastoja, kertoo Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
Lainauskorvaus on valtion budjetista rahoitettava tekijänoikeuskorvaus. Vuonna 2020 lainauskorvausmääräraha on kokonaisuudessaan 14,2 miljoonaa euroa. Sanasto jakaa lainauskorvaukset kirjailijoille ja kääntäjille, Kopiosto kuvantekijöille ja Teosto musiikintekijöille.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Viestintä- ja markkinointipäällikkö
Maija Lielahti, [email protected], p. 044 2918610
