Joukko kirjailijoita ja kääntäjiä vetosi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalaan hallituksen e-lainauskorvausesitystä koskien. Vetoomuksen kirjoittanut Vilja-Tuulia Huotarinen kertoo, että alle vuorokaudessa viestin allekirjoitti yli 200 kirjallisuuden tekijää. Linkin vetoomustekstiin löydät tästä uutisesta.
Hallituksen tekijänoikeuslain muutosesityksen (HE 46/2023 vp) tavoitteena on ollut tuoda e-kirjat ja e-äänikirjat lainauskorvauksen piiriin. Esityksessä korvauksen piiriin ehdotetaan uudeksi edunsaajaryhmäksi äänikirjojen lukijoita. Kirja-alan järjestöt ja lukuisat kirjallisuuden tekijät ovat vastustaneet tätä ehdotusta. Samaan aikaan osa sähköisesti käytettävästä kirjallisuudesta, nk. verkkokirjahyllyt, ovat jäämässä korvausten ulkopuolelle.
– Paljon puhutaan lukutaidon talkoista, mutta liian usein ne on ne teoksen tehneet kirjailijat ja kääntäjät, jotka päätyvät talkoolaisiksi. Kirjallisuus on todella arvokasta, missä muodossa tahansa, ja e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvausta on odotettu vuosia kuin kuuta nousevaa. Korvaus tekstin käytöstä kuuluu tekstin tekijälle, joka on luonut teoksen oman ajattelunsa voimalla. Onko käsitys siitä, miten paljon työtä kirjan kirjoittaminen vaatii, alkanut hämärtyä? kysyy kirjailija, runoilija Vilja-Tuulia Huotarinen.
Huotarinen kirjoitti tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalalle vetoomuksen kirjallisuuden tekijöiden ja heidän tekemänsä työn puolesta. Hyvin pian mukaan liittyi iso joukko muita tekijöitä, kirjailijoita ja kääntäjiä.
– Nimiä keräämällä halusin tukea ministeri Multalaa hänen työssään. Olemme ehdottomasti samalla puolella, kulttuurin voiman ja ilon puolella, sekä ministeri että me kirjailijat ja kääntäjät! Nimet tulivat nopeasti, yli 200 teosten tekijää allekirjoitti vetoomuksen alle 24 tunnissa, Huotarinen iloitsee.
E-lainauskorvausten tulevaisuus huolettaa kirjallisuuden tekijöitä
Vetoomus toimitettiin ministeri Multalalle torstaina 2.11. Näin vetoomuksen allekirjoittaneet tekijät kommentoivat tilannetta.
– Kirjailijat nimenomaan työllistävät näyttelijöitä äänikirjabisneksellä. Lainauskorvaukset kuuluvat kirjojen kirjoittajille, toteaa vetoomuksen allekirjoittanut kirjailija ja näyttelijä Anna-Leena Härkönen.
Suomentaja Juhani Lindholm kuvaa kääntäjien työtä nobelisti José Saramagon sanoin: ”Kirjailijat kirjoittavat kansalliskirjallisuutta, kääntäjät kirjoittavat maailmankirjallisuutta.” Lindholm painottaa lainauskorvauksen merkitystä kirjallisuuden kääntäjille, ja sitä ettei koko lainauskorvausjärjestelmää tule vaarantaa.
– Suomalaiset kirjallisuuden kääntäjät ovat luovia ammattilaisia, joiden varassa on merkittävä osa lukijakunnan kyvystä ja mahdollisuuksista lähestyä kirjallisuutta. Lainauskorvaukset ovat tärkeä osa kääntäjien toimeentuloa. Älköön sitä vaarannettako lisäämällä samojen korvausten saajiin ryhmiä, joiden tukeminen kuuluu asiallisesti muun rahoituksen alaan. Muistettakoon lisäksi, että kääntäjien osuus lainauskorvauksista on puolet siitä, mitä kirjailija saa. Yhden pyörän lisääminen edunsaajien joukkoon vähentäisi tuloja entisestään.
Kirjailija Koko Hubara puolestaan kommentoi keskustelua arvovalintojen näkökulmasta. Työväenluokkaisen ja maahanmuuttajavanhemman lapsena haave kirjailijan urasta ei ollut itsestäänselvyys. Unelma pysyi kuitenkin elossa muun muassa kattavan kirjastojärjestelmän ansiosta.
– Halutaanko, että Suomi pienenä kielialueena säilyy elinvoimaisena, kulttuuria ja taidetta arvostavana maana, vai halutaanko ajaa uusliberalistista politiikkaa, missä kirjallisuus on vain harvojen oikeus? Kirjallisuudella on taiteenalana ilman muuta itseisarvonsa, mutta se on samaan aikaan merkittävä demokratian, sivistyksen ja kollektiivisen oikeustajun rakennusmateriaali, oli kyse sitten kauno- tai tietokirjallisuudesta.
Kirjallisuuden tekijöiden edellytykset elää työllään mahdollistavat sen, että Suomessa on kotimaisilla kielillä kirjoitettua kirjallisuutta. Kirjailija Eppu Nuotio on huolissaan siitä, vaarantaako esitys tekijänoikeudet laajemminkin.
– Läpi mennessään laki tallaisi kirjailijan tekijänoikeudet ja veisi arvon kirjailijan työltä.
Kirjailijoiden ja kääntäjien vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalalle pääset lukemaan tekstinä tästä linkistä. Sanasto ei julkaise viestin allekirjoittaneiden nimiä, mutta nimet ovat Sanaston tiedossa. Vetoomuksen on allekirjoittanut yli 200 kirjallisuuden tekijää.
Hallituksen esitys on puhututtanut mediassa ja keskusteluareenoilla
E-lainauskorvauksen ympärillä on käyty kiivasta keskustelua viime viikkojen aikana. Helsingin Kirjamessuilla Sanaston ja Suomen Kirjailijaliiton järjestämässä paneelikeskustelussa kysyttiin, aikovatko edustajat äänestää esityksen puolesta vai sitä vastaan.
Ylen Uutisissa myös äänikirjojen suositut lukijat Jukka Pitkänen, Krista Putkonen-Örn ja Krista Kosonen kommentoivat keskustelua korvausoikeuden laajentamisesta.
Vetoomuksessa muistutetaan, että kirjallisuuden tekijöiden tulot koostuvat useista eri lähteistä, mutta kaiken pohjana ovat tekijänoikeudet. E-lainauskorvauksen tarkoituksena on myös alun perin ollut tarkoituksena ohjautua juuri kirjailijoille ja kääntäjille.
Juridisesti äänikirjojen lukijoille muodostuu luettuihin äänikirjoihin lähioikeus. Tähän asti suomalainen lainauskorvausjärjestelmä on perustunut tekijänoikeuksiin, eivätkä lähioikeuksien haltijat ole olleet korvausten piirissä.
Äänikirjojen lukijoiden oikeutta lainauskorvaukseen ovat vastustaneet useat kirja-alan järjestöt. Sanasto kannattaa kaikkien luovalla alalla työskentelevien tulojen kehittämistä, mutta tekijänoikeuslakiin kirjattavan korvausoikeuden on oltava oikeudenmukainen ja pitävästi perusteltavissa.
Kirjailija, runoilija Vilja-Tuulia Huotarinen on yksi Sanaston kirjallisuuskummeista. Huotarinen kertoi kirjallisuuden tekijöiden vetoomuksesta omalla Instagram-tilillään 6.11.2023. Kirjallisuuskummiohjelman tavoitteena on tuoda kirjallisuuden tekijöitä ja päättäjiä yhteen keskustelemaan kirja-alan ajankohtaisista asioista.
