Kirjailija- ja kääntäjäjärjestöt ovat laatineet lausunnon kulttuuripoliittista selontekoa varten. Lausuntoon on koostettu lista kirja-alaa vahvistavista toimenpiteistä.
Kirjallisuuden vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskunnan sivistykseen ja kehitykseen on voimakas. Järjestöt toivovat, että kirja-alan tulevaisuuden tarpeet kartoitetaan kulttuuripoliittisessa selonteossa kolmesta näkökulmasta:
- Kirjallisuuden tekijöiden toimeentulo ja toimintaedellytykset
- Kirja-ala ja sen arvoketjut liiketoimintana
- Lukemisen ja lukutaidon edistäminen
Lähivuosille suuntautuvia toimenpide-ehdotuksia:
1) Toteutetaan toimialakohtainen selvitys kirja-alalta
Monelta eri taiteen alalta on tehty kattavia toimialaselvityksiä, joiden pohjalta alan erityispiirteet tunnetaan. Kirja-alalta selvitystä ei ole tehty eikä sitä tilastoida kokonaisuutena. Näin kirja-alasta ei ole olemassa yhtenäistä tietopohjaa. Tutkitun tiedon pohjalta tehdyt päätökset kuitenkin takaavat sen, että alaa kehittävät toimet voidaan kohdentaa tarkasti, toimivasti ja kustannustehokkaasti. Kulttuuripoliittisen selonteon yhteydessä onkin välttämätöntä tehdä kirjallisuuden toimialan kattava kokonaisselvitys.
2) Kehitetään apurahajärjestelmää
Apurahan merkitys on yksinyrittäjänä toimivalle luovan alan tekijälle samankaltainen kuin yritystuki yritykselle. Apuraha mahdollistaa pitkäjänteisen työskentelyn ja on kirjailijan työn tärkeä rahoitusmuoto. Ilman apurahaa ei voi pitää yllä monipuolista ja rikasta kirjallista kulttuuria pienellä kielialueella.
3) Turvataan tasavertainen sosiaaliturva kirjallisuuden tekijöille
Sosiaaliturvan on kohdeltava luovilla aloilla työskenteleviä freelancereita ja yksinyrittäjiä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sosiaaliturvassa tulee huomioida apurahat, tekijänoikeuskorvaukset, esiintymis- ja kirjoituspalkkiot sekä osa- ja väliaikaisen työnteon tulot. Etenkin kirjailijan ja kääntäjien ammateissa kokoaikainen työsuhde on harvinainen, kun ansaintamalli perustuu palkkioihin ja tekijänoikeuskorvauksiin. Työttömyysturvan ehdot ja eläkekertymän puuttuminen eivät saa ajaa luovan alan ammattilaisia taloudelliseen ahdinkoon.
4) Varmistetaan kirja-alan ja sen tekijöiden toimintaedellytykset muuttuvassa maailmassa ja tekoälyn aikakaudella
Tekijänoikeuslainsäädännön pitää pystyä suojaamaan luovaa työtä, vaikka tavat kuluttaa kirjallisuutta ja kulttuuria muuttuvat. Toimintaympäristön muutosten ja tarpeiden tasalla olevien lakien kautta voidaan luoda terve ja toimiva pohja luoville aloille koko arvoketju huomioiden. Vahva tekijänoikeussuoja luo jatkossakin pohjan luovalle kirjoittamistyölle, ammattimaisesti toimivien kirjailijoiden ja kääntäjien toimeentulolle sekä luoville aloille elinkeinona.
5) Suojataan kirjallisuuden tekijöiden neuvotteluasemaa ja oikeuksia oman työnsä tuloksiin
Digitaalinen murros on tuonut mukanaan uudet haasteet alan sisäisiin sopimusmalleihin ja markkinalogiikkaan. Kirjallisuuden tekijöiden tulot ovat laskeneet merkittävästi kansainvälisten suoratoistopalvelujen vallattua suomalaiset kirjamarkkinat. Tekijänoikeuslain uudistukset mahdollistavat vaikuttamisen tekijän heikkoon asemaan sopimuskäytännöissä, mutta lain toteutumiseen tarvitaan valtionhallinnon apua. Kansallisilla lainsäädännön keinoilla pitää voida suojata oman kieltä ja kulttuuria.
6) Otetaan vastuullisesti kaikki kirjallisuuden kirjastokäyttö korvauksen piiriin
Suomessa kirjallisuuden kirjastokäyttöä koskeva korvausjärjestelmä on nähty tärkeäksi ottaa käyttöön, jotta tekijöille voidaan korvata heidän teostensa ilmaista kirjastokäyttöä. On tärkeää, että valtio myös itse toimii tekijöiden oikeudet huomioiden: e-lainauskorvaukset on ulotettava myös ns. verkkokirjahyllyissä oleviin teoksiin, ja saavutettavuuskirjasto Celian lainat on otettava tasavertaisesti ja tosiasiallisen käytön mukaan korvauksen piiriin.
7) Mahdollistetaan yksityisen rahan lisääminen luoville aloille
Kirjallisuuden jälkikäytön sopimista on sujuvoitettava, jotta teosten käyttöä voidaan luvallisesti kasvattaa. Näin vahvistetaan luoville aloille tulevaa yksityistä rahaa ja uusien käyttötapojen ympärille syntyviä liiketoimintamalleja. Yksi keino tämän toteuttamiseen on sopimuslisenssijärjestelmän kehittäminen.
8) Lasketaan kirjan arvonlisävero nollaan
On ristiriitaista, jos lukemisen merkitystä ja lukutaidon arvoa korostava valtio kuuluu kirjallisuuden superverottajien joukkoon.
9) Huolehditaan siitä, että kirjastoilla on resurssit toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä
Elinvoimainen kirjastolaitos merkitsee yhdenvertaisuutta ja sivistystä. Kirjastot ovat osa suomalaista menestystarinaa. Seinien ja käyttöliittymän lisäksi kirjastoilla täytyy olla mahdollisuus tehdä lukutaitotyötä ja hankkia kattavasti kirjallisuutta. Kirjastot tuovat kirjallisuuden kaikkien ulottuville – niille on turvattava riittävät määrärahat toimintaa ja aineistohankintoja varten myös tulevaisuudessa.
10) Tehdään suomalaisista maailman lukutahtoisin ja -taitoisin kansa!
Lukutaito on kansalaistaito – hyvä lukutaito toimii kilpenä hybridivaikuttamista vastaan. Elävä, oma kieli ja kirjallisuus ovat tärkeitä jokaiselle kansakunnalle. Jatketaan lukutaitostrategian toimeenpanoa: lukemisen edistäminen on pitkäjänteistä työtä, jota pitää tehdä tiiviissä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, opetushallituksen, alan järjestöjen, kirjastojen ja kustantamojen kanssa.
—
Keinot alan elinvoimaisen tulevaisuuden saavuttamiseksi syntyvät ymmärryksestä, että ilman kirjailijaa tai kääntäjää ei ole kirjallisuutta. Ilman kirjallisuutta ei myöskään synny alan tuottamiin verotuloihin, työllisyyteen, teosten jatkokäyttöön, lukutaitoon, kansalaisten sivistykseen, terveyteen ja elämänlaatuun liittyviä hyviä vaikutuksia. Jakelukanavien ja saatavuuden lisäksi on siis pidettävä huolta siitä, että Suomessa voi jatkossakin toimia luovassa työssä ja tulla tällä työllä toimeen.
Voit tutustua lausuntoon tästä linkistä.
Finlands svenska författareförening
Sanasto
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto – Finlands översättar- och tolkförbund
Suomen tietokirjailijat
