Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) on jättänyt 3.12.2020 tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien lainauskorvauksen ja kirjallisuuden Celia-korvausten muuttamista teknologianeutraaleiksi. Kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös kansanedustajat Ritva Elomaa (ps), Marko Kilpi (kok) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).
Tällä hetkellä lainauskorvausta maksetaan tekijänoikeuslain nojalla vain fyysisinä teoskappaleina lainattavista kirjoista. Samaan aikaan e-kirjojen ja äänikirjojen lainamäärät lisääntyvät merkittävästi. Kirjallisessa kysymyksessä toivotaan, että Suomi voisi mahdollistaa korvaukset tekijöille myös e-kirjoista ensimmäisten EU-maiden joukossa.
– Tämä on kirjallisuuden tekijöiden kannalta erittäin tärkeä kysymys ja saamme jatkuvasti yhteydenottoja, joissa tekijät toivovat muutosta e-kirjojen lainauskorvaukseen. Olemme tyytyväisiä siihen, että asia nostetaan eduskunnassa esiin ja että allekirjoittajina on kansanedustajia eri puolueista, sanoo Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
Suomi alkoi maksamaan lainauskorvauksia tekijöille verrattain myöhään ja olisi perusteltua, että Suomi olisi ensimmäisten maiden joukossa, joka alkaisi suorittamaan korvauksia myös e-kirjojen lainoista.
Kirjallisessa kysymyksessään kansanedustaja Sarkomaa tuo esiin, että osa kirjallisuuden tekijöistä, kuten tavallisesti kertakorvauksella julkaisuoikeudet kustantajalle luovuttavat kirjallisuuden kääntäjät, putoavat e-aineiston lainaamisen osalta täysin arvoketjun ulkopuolelle.
Suomessa on parhaillaan selvityksessä kansallisen e-kirjaston perustaminen. Sanaston näkemyksen mukaan e-aineistojen lainauskorvaus tuleekin ratkaista samassa yhteydessä.
Lainauskorvauksen lisäksi kirjallisessa kysymyksessä tuodaan esille valtion erikoiskirjasto Celian lukemisesteisille tuottamat äänikirjat, joiden korvausoikeus tulisi niin ikään muuttaa teknologianeutraaliksi.
Kirjallisessa kysymyksessä kysytään ministeriltä: ”Mihin toimiin hallitus ryhtyy lainauskorvauksen ja Celian äänikirjoista suoritettavan korvausten muuttamiseksi teknologianeutraaleiksi?”
Lue kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan
Kirjallinen kysymys on eduskunnassa käytössä oleva tapa, jolla yksittäinen kansanedustaja voi pyytää lisätietoa hallituksen toimista ja valvoa ministerien toimien laillisuutta. Eduskunnan työjärjestyksen mukaan kirjalliseen kysymykseen tulee vastata 21 päivän kuluessa sen toimittamisesta valtioneuvostolle.
