Tekijänoikeuksien merkityksen kirkastamiseksi Sanastossa työskentelee eri alojen ammattilaisia. Tässä Elämää Sanastossa -jutussa kurkistetaan Sanaston viestintä- ja markkinointipäällikön työpöydälle ja kerrotaan, millaisten asioiden parissa toimistolla aherretaan.
Tähän aikaan vuodesta Sanastossa käy kova kuhina. Viestinnän tiimissä valmistaudutaan jo hyvää vauhtia vuoden suurimpaan tilitykseen, valmistellaan kirjailija- ja kääntäjähaastatteluja, ja lisäksi tehdään yhteistyötä kustantamojen kanssa, jotta kirjallisuuden tekijät laajalla rintamalla kuulisivat Sanastosta.
– Vuoden päätilityksemme koittaa jälleen joulukuussa, jolloin tilitetään lainauskorvauksia viime vuoden kirjastolainoista. On tärkeää, että mahdollisimman moni kirjailija ja kääntäjä muistaisi rekisteröityä Sanastoon muun muassa lainauskorvaukset saadakseen, sanoo Sanaston viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuudesta vastaava Maija Lielahti.
Normaalisti Sanaston viestinnän syksyyn kuuluu olennaisena osana kirjamessuvalmistelut. Tänä vuonna messuista ei päästä nauttimaan, mutta sen sijaan Sanastossa panostetaan esimerkiksi verkkokoulutuksiin.
Tekijöitä tavoittamassa
Sanaston viestinnän yksi tärkeimpiä tehtäviä on selkeyttää, mitä tekijänoikeus merkitsee kirjallisuuden alalla. Aihepiiriin liittyy myös lakitermistöä, joka on ehkä monille aluksi vierasta ja vaatii opettelua. Lielahti uskoo, että Sanastossa on onnistuttu avaamaan kirjallisuuden tekijöille sekä kirjallisuuden parissa työskenteleville yhä selvemmin tekijänoikeuden perusteita.
Tavoitteenamme on myös ollut tavoittaa yhä suurempi joukko suomalaisia kirjailijoita ja kääntäjiä löytämään Sanasto, ja siinä on onnistuttu.
– Yksinkertaisuudessaan tekijänoikeudessa on kyse siitä, että luovan kirjallisen teoksen tekijällä on oikeus teokseensa, eli oikeus päättää millä ehdoilla teos julkaistaan, esitetään tai muunnellaan vaikkapa toiseen taiteenlajiin. Tekijänoikeus mahdollistaa sen, että luovasta työstä saa palkkaa.
Lielahden mielestä on upeaa, että Sanasto on onnistunut luomaan myönteistä tekijänoikeusviestintää ja asiakastyytyväisyys on erinomaisella tasolla.
– Tavoitteenamme on myös ollut tavoittaa yhä suurempi joukko suomalaisia kirjailijoita ja kääntäjiä löytämään Sanasto, ja siinä on onnistuttu. Aloittaessani Sanastossa vuoden 2017 alussa edustimme 7 000 kirjailijaa ja kääntäjää. Nyt mukana on jo yli 12 500 tekijää.
Lainauskorvaukset huipentavat työvuoden
Lielahti on työskennellyt aiemmin viestinnän tehtävissä kulttuurialalla ja ympäristöjärjestössä sekä kulttuuritoimittajana. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan kotimainen kirjallisuus. Tätä taustaa vasten peilaten Sanasto on Lielahdelle ammatillinen koti, jossa yhdistyvät hänen intohimonsa sekä viestintää että kirjallisuutta kohtaan.
– Minulle on aina ollut tärkeää päästä työssäni tekemään merkityksellisiä asioita, ja se on toteutunut niin kulttuurin saralla kuin ympäristönsuojelun parissa.
Viestinnän vuosikellosta erityisesti syksy on Lielahden mieleen. Kulunut vuosi huipentuu perinteisesti joulukuussa lainauskorvaustilitykseen, ja tekijöiden palaute lämmittää ja motivoi kokenuttakin viestinnän ammattilaista vielä pitkälle seuraavaan vuoteen.
– Lainauskorvaus on Sanaston korvauslajeista suurin. Teosten kirjastolainaamisesta maksettava korvaus mahdollistaa luovaa työtä muun muassa antamalla kirjailijalle konkreettisesti aikaa keskittyä kirjoittamistyöhön. Positiivinen palaute tekee meille Sanastossa näkyväksi sen, että työllämme on oikeasti merkitystä.
Mitä Sanaston viestintäpäällikkö aikoo itse seuraavaksi lukea?
– Syksyn kirjauutuuksista kiinnostaa muun muassa Anni Kytömäen juuri ilmestynyt romaani Margarita, joka tarjonnee jälleen hurjan hienoa luontokuvausta ja taitavasti rakennettuja henkilötarinoita.
