Tekijänoikeuksien merkityksen kirkastamiseksi Sanastossa työskentelee eri alojen ammattilaisia. Tässä Elämää Sanastossa -jutussa kurkistetaan Sanaston toiminnanjohtajan työpöydälle ja kerrotaan, millaisten asioiden parissa toimistolla ahkeroidaan.
Anne Salomaalla on aihetta juhlaan, kun kesän kynnyksellä tuli täyteen 10 vuotta Sanaston toiminnanjohtajana. Vuosikymmeneen mahtuu paljon: järjestö on kasvanut merkittäväksi kirja-alan toimijaksi, ja onnistunutta vaikuttamistyötä lainauskorvauksen puolesta on tehty niin kotimaassa kuin EU-tasolla.
Salomaan aloittaessa toiminnanjohtajana vuonna 2010 Sanasto tilitti tekijänoikeuskorvauksia hieman alle 260 000 euroa. Viime vuonna kirjallisuuden tekijöille jaettiin korvauksia jo yli 9,5 miljoonan euron edestä. Myös Sanaston edustamien tekijöiden joukko on kasvanut reilusta parista tuhannesta tekijästä yli 12 000 tekijään.
– Olen itse saanut kasvaa johtajana järjestön matkassa tämän kymmenvuotisen taipaleen aikana. Tässä hetkessä nautin siitä, että suuret vaikuttamistyön kampanjat ovat hetkeksi takanapäin ja saan keskittyä organisaation kehittämiseen ja perustoimintoihin. Nyt työn alla on muun muassa Sanaston seuraava toimintastrategia, Salomaa kertoo.
Meillä on Sanastossa aivan upeita eri alojen ammattilaisia ja mahtava työporukka!
Kulunut kevät on ollut poikkeusaikaa myös Sanastossa, ja Salomaa on johtanut toimintaa kotitoimistosta käsin etänä. Kirjallisuuden tekijöiden tilannetta on pyritty helpottamaan mm. ylimääräisellä tilityksellä huhtikuussa.
– Tunnen oloni etuoikeutetuksi, kun saan tehdä omia arvojani vastaavaa työtä. Sanaston toiminnanjohtajana pääsee konkreettisesti näkemään, että työllä on merkitystä. Kerätyt korvaukset parantavat tekijöiden mahdollisuuksia elää työllään ja luoda uusia teoksia, Salomaa sanoo.
Toiminnanjohtajalla ei ole tyypillisiä työpäiviä ja juuri se tekee työstä mieluisaa. Pöydällä on asioita työkulttuurin kehittämisestä sidosryhmäyhteistyöhön ja pikkutarkoista edunvalvontakysymyksistä suuren linjan teemoihin luovalla alalla. Yhteistyö luovan kentän ja kirjallisuusjärjestöjen kanssa tekee työstä kiinnostavaa ja palkitsevaa. Merkittäviä virstanpylväitä Salomaalle ovat olleet onnistumiset vaikuttamistyössä.
– Lainauskorvaus saatiin vakiinnutettua yleiselle pohjoismaiselle tasolle vuonna 2017, ja samana vuonna myös korkeakoulukirjastot tulivat lainauskorvausjärjestelmän piiriin. EU-tasolla tekemämme sitkeä kampanjointi vaikutti merkittävästi siihen, että lainauskorvaus tulee jatkossakin pysymään Suomessa vain tekijälle maksettavana korvauksena.
Tavoitteena innostava työkulttuuri
Salomaalla oli jo varhain haave johtotehtävissä työskentelemisestä. Juuri valmistuneiden AaltoJOKO-opintojensa kautta hän pääsi syventymään johtamiseen toden teolla. Opinnoista sai muun muassa käytännön vinkkejä niin strategiatyöhön kuin työkulttuurin kehittämiseen.
– Meillä on Sanastossa aivan upeita eri alojen ammattilaisia ja mahtava työporukka! Myös kuluneena keväänä meillä on ollut vahva yhdessä tekemisen tunne, vaikka töitä on tehty etänä. Järjestön ja työntekijöiden kesken jaetut arvot motivoivat aina tekemään parhaansa kirjallisuuden tekijöiden eteen.
Salomaa on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri. Uranäkymät alkoivat selkiytyä lakiopintojen loppuvaiheessa, kun immateriaalioikeudet imaisivat mukaansa. Polku kulki Suomen tietokirjailijat ry:n kautta Sanastoon, joka perustettiin vuonna 2005 kirjallisuuden tekijöiden toiveesta ja tarpeesta yhteisiä asioita ajavalle taholle. Kun avautui mahdollisuus päästä kehittämään Sanaston toimintaa ja työskentelemään tekijänoikeuksien puolesta, tarttui Salomaa innoissaan toimeen.
Luovan työn asialla
Kirja-alalla on seurattu, kuinka äänikirjat ja e-kirjat ovat kasvattaneet suosiotaan aimo harppauksin tänä keväänä. Kun tapahtumat siirtyivät verkkoon, myös erilaiset kirjallisuuden lukutuokiot virisivät videoalustoilla.
Kirjallisuuden uusien käyttötapojen yleistyessä on tarpeen huolehtia, että luovan työn tekijät saavat korvauksen tekemästään työstä. Sanasto myöntää lupia kirjallisuuden käyttöön tekijöiden edustajana. Tänä keväänä kirjastojen kanssa sovittiin poikkeusajan verkkoluvasta, joka mahdollistaa satutuokiot ja muut lukuhetket verkossa.
On tärkeää, että meillä on tahoja, jotka valvovat tekijöiden etua keskitetysti. Näin tekijät voivat keskittyä luovan työn tekemiseen.
– On tärkeää, että meillä on tahoja, jotka valvovat tekijöiden etua keskitetysti. Näin tekijät voivat keskittyä luovan työn tekemiseen. Kirjallisuuden käyttäjille puolestaan tuo helpotusta, kun luvat monen tekijän teoksiin voi saada yhden tahon kautta. Tavoitteemme on aina löytää mahdollisimman sujuvia ja oikeudenmukaisia ratkaisuja kirjallisuuden käyttötilanteisiin.
Koronakevät nosti pinnalle myös luovan alan tekijöiden työttömyysturvaa koskevan räikeän epäkohdan. Tekijänoikeuskorvausta saavat taiteilijat ovat sosiaaliturvan väliinputoajia: vaikka tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä työttömyysturvaa, ne voivat leikata sen jopa kokonaan pois. Luovan alan järjestöt vaativat yhdessä pikaista korjausta luovan alan tekijöiden työttömyysturvaan.
– Tämä on tärkeä kysymys myös kirjailijoiden ja kääntäjien osalta: esimerkiksi vuoden takaisista kirjastolainoista maksettavat lainauskorvaukset voivat vähentää tämänhetkistä sosiaaliturvaa, mutta ne eivät kerrytä etuuksia. Onneksi päättäjät ovat jo reagoineet asiaan, ja asiasta on jätetty eduskunnassa kirjallinen kysymys.
Kymmenen vuotta Sanaston toiminnanjohtajana ovat tarjonneet kiehtovan näköalapaikan kirjallisuuden kentälle. Salomaan lukuinto on samalla vielä entisestään kasvanut. Hänellä on tapana kuunnella äänikirjana omaan ammatilliseen kehittymiseen liittyvää tietokirjallisuutta, kaunoa puolestaan on luontevaa lukea painetusta kirjasta.
– Tällä hetkellä meillä on työporukalla luvussa Saku Tuomisen ja Pekka Pohjakallion innostava teos Työkirja – työelämän vallankumouksen perusteet (2012). Syksyllä meidän on tarkoitus keskustella tämän rohkeasti työelämän haasteisiin tarttuvan kirjan herättämistä ajatuksista yhdessä. Luen parhaillaan myös Fernando Aramburun teosta Äidinmaa (2020), jonka on suomentanut Sari Selander. Kiehtova sukutarina sukeltaa Baskimaan historian pyörteisiin.
Kesäloman lukupinossa Salomaalla on odottamassa vielä paljon kaunoa. Lukeminen on hänelle ihana tapa päästä seikkailemaan eri maailmoihin ja saada mieli lomailemaan.
