Euroopan unionissa on vireillä kirjallisuuden tekijöiden kannalta huolestuttava lainsäädäntöhanke, jota Sanasto omalta osaltaan on vastustanut suomalaisten kirjallisuuden tekijöiden puolesta viime syksystä lähtien. Kysymys on Euroopan komission digitaalista sisämarkkinaa (DSM) koskevasta direktiiviehdotuksesta ja sen artiklasta 12.
Artiklaehdotus 12: Korvausvaateet
”Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun tekijä on siirtänyt tai lisensoinut oikeuden kustantajalle, tällainen siirto tai lisenssi muodostaa riittävän oikeudellisen perusteen, jotta kustantaja voi vaatia osaa korvauksesta, joka koskee teoksen käyttöjä siirrettyä tai lisensoitua oikeutta koskevan poikkeuksen tai rajoituksen nojalla.”
DSM-direktiiviehdotuksen artikla 12 koskee kustantajien korvausoikeutta. Sen nojalla kustantajat voisivat vaatia osaa teosten jälkikäytön korvauksista.
Säännösehdotus on syntynyt reaktiona ns. Reprobel-tapaukseen, jossa kustantajien oikeudenhaltija-asema eräiden jälkikäyttökorvausten osalta kyseenalaistettiin. Päätöksen johdosta kustantajat lähtivät ajamaan uutta lähioikeutta sekä oikeutta vaatia osaa jälkikäytöstä maksettavista korvauksista.
Eri EU-maissa on kuitenkin hyvin erilaisia lainsäädäntöratkaisuja ja käytäntöjä rajoitusten, poikkeusten ja korvaustenjaon osalta eikä säännöksen vaikutuksia ole riittävästi arvioitu. Ehdotettu artikla ei poistaisi jäsenmaiden välisiä eroja, vaan loisi sekavan tilanteen. Suomessa esimerkiksi lainauskorvaus on säädetty tekijöille kuuluvaksi korvaukseksi, jota ei voi luovuttaa eteenpäin.
”Olemme hyvin hämillämme, että Euroopassa kustantajat ajavat voimakkaasti muutosta, joka heikentäisi tekijöiden asemaa ja heidän työstään saamaa korvausta. On myös erittäin harmillista, että lainsäädäntöhanketta edistetään komissiossa tekemättä perusteellista arviota sen vaikutuksista eri maissa pitkän ajan saatossa kehittyneisiin toimintamalleihin ja sopimuskäytäntöihin. Artikla asettaa tekijät ja kustantajat tässä asiassa ikävästi vastakkain”, Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa pohtii.
Artikla on sanamuodoltaan epäselvä ja aiheuttaa useita kysymyksiä soveltumisalasta, terminologiasta ja oikeuksien luonteesta. Kyseinen säädös myös merkitsisi vakavaa puuttumista tekijänoikeuden perusteisiin ja sopimisvapauteen sekä heikentäisi entisestään tekijöiden asemaa verrattuna kustantajiin.
- Valtioneuvoston U-kirjelmä DSM-direktiiviehdotuksesta
Valtioneuvosto katsoo U-kirjelmässään, että 12. artiklan toteutuminen vaikuttaisi kielteisesti kirjallisuuden tekijöiden taloudellisiin etuihin. Lisäksi kirjelmässä todetaan, että direktiiviehdotuksen useiden, erillisten toimenpiteiden yhteisvaikutus jää monilta osin epäselväksi, ja yhdessä muiden tekijänoikeusalan direktiivien kanssa EU:n tekijänoikeuslainsäädännöstä muodostuisi hajanainen kokonaisuus. - Sanaston lausunto DSM-direktiiviehdotuksesta Sivistysvaliokunnalle
Sanasto painottaa lausunnossaan, että kustantajille ei pidä lain nojalla syntyä oikeutta korvaukseen teosten jälkikäytöstä. Sanasto katsoo, että artikla 12 tulisi poistaa direktiiviehdotuksesta. - Sivistysvaliokunnan lausunto DSM-direktiiviehdotuksesta
Sivistysvaliokunnan lausunnossa korostetaan, ettei kustantajien korvausoikeudesta saa säätää jäsenmaita pakottavasti eikä tekijöiden taloudellista asemaa saisi perusteettomasti heikentää.
Direktiiviehdotus käsitellään syksyn aikana
DSM-direktiiviehdotus käsitellään Euroopan parlamentissa kolmessa valiokunnassa, joista yksi on päävaliokunta. DSM-direktiiviä käsittelevät kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT), sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) sekä päävaliokuntana oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI).
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta ei ottanut lausunnossaan kantaa artiklaan 12. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta sen sijaan ehdotti artiklan muuttamista jäsenmaita pakottavaan muotoon. Valiokunta myös lisäsi ehdotukseensa tarkennuksia, jotka laajentavat artiklassa määriteltyjä kustantajan oikeuksia.
Valiokuntakäsittelyn rinnalla jäsenvaltiot neuvottelevat direktiiviehdotuksesta myös keskenään. Puheenjohtajamaa Viro julkistaa oman ehdotuksensa DSM-direktiivin muotoilusta lähiaikoina.
EU-maissa on tehty erilaisia kansallisia ratkaisuja muun muassa lainauskorvausten osalta. Jos lainsäädäntöehdotus hyväksyttäisiin jäsenmaita pakottavassa muodossa, ja artiklassa mainittaisiin lainauskorvaus, seurauksensa saattaisi olla, että kustantajat saisivat osan tekijöille kuuluvista lainauskorvauksista.
”Sanasto on ehdottanut artiklan 12 poistamista direktiiviehdotuksesta, sillä sille ei ole oikeudellista eikä muutakaan hyväksyttävää perustetta. Jos artiklan poistaminen ei ole mahdollista, tulee artiklassa ehdottomasti säilyttää jäsenvaltioiden oma harkintavalta eikä sen alkuperäistä sanamuotoa saa muuttaa”, Salomaa painottaa.
Oikeudellisten asioiden valiokunta tulee käsittelemään direktiiviehdotuksen tämänhetkisen aikataulun mukaan lokakuussa, ja Euroopan parlamentin on tarkoitus äänestää direktiivistä ennen vuoden loppua.
Tällä viikolla Sanaston delegaatio vierailee Strasbourgissa tapaamassa europarlamentaarikkoja asian tiimoilta.
Sanasto seuraa asiaa Euroopan parlamentissa ja tiedottaa direktiivin käsittelyn etenemisestä.
