Hallituksen kaavailema arvonlisäverokannan kiristäminen kymmenestä prosentista 14 prosenttiin koskee kirjamyynnin lisäksi myös lainauskorvausmäärärahan ja kirjallisuuden käyttölupien verotusta. Kymmenen prosentin verokantaan jäävät näillä näkymin vain sanoma- ja aikakauslehdet.
Kirjojen verokanta aiotaan nostaa Suomessa 14 prosenttiin. Tällä hetkellä kirjat kuuluvat Suomessa alennettuun kymmenen prosentin verokantaan, mutta ensi vuodeksi kaavailtu muutos nostaa Suomen Euroopassa kirjallisuutta toiseksi tiukimmin verottavaksi maaksi. Kirja-alalla veronkorotusta on vastustettu ankarasti.
Nyt kaavailtu veronkiristys koskisi sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta kaikkia kymmenen prosentin verokannan soveltamisalaan kuuluvia hyödykkeitä eli esimerkiksi henkilöliikennettä, majoitustoimintaa sekä kulttuuri- ja urheilutoimintaa kuten kirjoja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin sekä urheilutapahtumiin, esiintyvän taiteilijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä, maahantuotuja ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä taide-esineitä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia.
Muutos koskisi siis paitsi kirjojen myyntiä myös kirjojen kirjastolainaamisesta maksettavaa lainauskorvausta ja Sanaston myymiä kirjallisuuden käyttölupia.
– Kirjallisuuden verokannan muutos on erittäin ikävä asia koko kirja-alalle, ja se tulee vaikuttamaan monella tavalla paitsi suomalaisten lukutaitoon ja kirjamyyntiin myös kirjallisuuden tekijöiden tuloihin. Lainauskorvauksen osalta tämä muutos tarkoittaisi käytännössä sitä, että ensi vuonna kirjallisuuden tekijöiden lainakohtainen senttimäärä olisi todennäköisesti aiempaa pienempi, kommentoi Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola.
Lainauskorvauksen 16,6 miljoonan euron määrärahasta (fyysisten teosten lainauskorvaus 15,6 miljoonaa ja nk. e-lainauskorvaus 1 miljoona euroa) maksetaan tällä hetkellä veroa kymmenen prosenttia. Muutoksen myötä lainauskorvauksesta leikkaantuu verojen muodossa pois hieman yli 2 miljoonaa euroa entisen verokannan mukaisen 1,5 miljoonan sijaan. Lainauskorvausta maksetaan kirjallisuuden, musiikin ja kuvan tekijöille. E-lainoista korvauksia maksetaan myös äänikirjojen lukijoille.
– Lainauskorvauksen korottamista on odotettu jo vuosia. Edellisen korotuksen jälkeen elinkustannukset ovat nousseet yli 20 prosenttia, mikä on tarkoittanut kirjallisuuden tekijöiden jatkuvasti heikentynyttä taloudellista asemaa. Nyt ehdotettu veronkorotuksen muodossa tehtävä leikkaus kurjistaa kirjallisuuden tekijöiden tilannetta entisestään. Sanasto vastustaa ehdottomasti verokannan muutoksen aiheuttamia leikkauksia tekijöiden kukkaroon, Vettensola painottaa.
Eduskunta on tehnyt lausuman lainauskorvausmäärärahan korottamisen puolesta vuonna 2021. Myös valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto on valtion talousarviota koskevassa mietinnössään joulukuussa 2023 painottanut lainauskorvausmäärärahan korottamisen merkitystä.
Eduskunta päättää verokannan muutoksesta syksyn aikana. Veromuutoksen on määrä tulla voimaan 1.1.2025.
Oikaisu: Lukuja on korjattu uutisen julkaisun jälkeen tarkempien laskelmien mukaisesti.
