Lainauskorvaus on ajankohtaisempi kuin koskaan, jos ajatellaan muun muassa yleisten kirjastojen lainamäärien nousua ja kirja-alan tilannetta ylipäätään.
Suomessa käytetään kirjastojen palveluita ahkerasti. Fyysisten kirjalainojen määrä on ollut tasaista, koronapandemian aikaisia sulkuja lukuun ottamatta. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kirjoja on lainattu tasaisesti noin 70 miljoonaa kappaletta vuodessa. Sähköinen lainaaminen on erityisesti yleisissä kirjastoissa tullut fyysisen lainaamisen rinnalle, ei sen tilalle. Nyt lainaamisessa on havaittavissa pientä nousua, ja esimerkiksi vuonna 2023 yleisten kirjastojen painettujen kirjojen lainamäärät olivat korkeimmillaan viiteentoista vuoteen. Erityisen paljon lainattiin lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta.
Monelle kirjallisuuden tekijälle lainauskorvaus on olennainen osa tuloja. Tulotutkimuksen mukaan kirjailijoiden tulot ovat pienentyneet e-äänikirjojen kasvavasta kaupallisesta markkinasta huolimatta, ja viime vuosien aikana tapahtunut voimakas elinkustannusten nousu on entisestään lisännyt kirjallisuuden tekijöiden taloudellista ahdinkoa. Tekijänoikeuskorvaukset eivät ole nousseet muiden ammattiryhmien ansioiden mukana, vaan kirjallisuuden tekijät ovat jääneet inflaation armoille. Lainauskorvausmäärärahaa on tarkistettu viimeksi vuonna 2016, ja sen jälkeen elinkustannukset ovat nousseet noin 20 %. Siinä mielessä kirjallisuuden tekijät ovat jääneet tulokuoppaan.
Vahva digitalisoiminen heijastuu myös kirjallisuuden lainaamisen käytäntöihin. Yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen e-lainoista maksetaan nykyään korvausta. Tästä huolimatta korvauksen piirin ulkopuolelle on edelleen jäänyt kaksi tärkeää lainausmuotoa, nimittäin verkkokirjahyllyt ja valtaosa saavutettavuuskirjasto Celian lainoista. Sanaston tavoitteena on saada vielä kuluvan hallituskauden aikana myös verkkokirjahyllyjen teokset e-lainauskorvauksen piiriin. Kirjallisuuden tekijät ja Sanasto ovat jo pitkään tehneet työtä myös sen eteen, että Celian kaikki lainat saataisiin oikeudenmukaisesti korvauksen piiriin.
Vaikuttamistyö näiden asioiden edistämiseksi on tärkeää. Vaikuttamistyöhön liittyy myös lainauskorvausmäärärahan korottaminen. Fyysisen aineiston lainaaminen on yhä ylivoimaisessa asemassa yleisissä kirjastoissa.
Sanaston työ kirjallisuuden tekijöiden yhteistä hyvää ajatellen jatkuu siis vakaana. Vuonna 2024 asiakasmääräämme ylitti 18 000 asiakasta, ja uusia asiakkaita tulee jatkuvasti.
Kirjailija Peter Sandström, Sanaston puheenjohtaja
Teksti on julkaistu Sanaston vuosikertomuksessa 2024 (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
