Lakialoitteella esitetään muutosta tekijänoikeuslain pykälään, jossa säädetään teosten saattamisesta lukemisesteisten käytettäväksi ja tämän käytön korvaamisesta. Tavoitteena on, että kirjallisuuden tekijät saavat kohtuullisen korvauksen kaikista Saavutettavuuskirjasto Celian lainoista lainauksen muodosta riippumatta. Tällä hetkellä lainsäädännössä määritelty korvausoikeus ei vastaa teosten tosiasiallista käyttöä.
Saavutettavuuskirjasto Celia on valtion erikoiskirjasto, jonka tehtävänä on tarjota palveluja lukemisesteisille. Celia tuottaa kirjallisia teoksia saavutettavaan muotoon niille, joille perinteisen kirjan lukeminen ei ole mahdollista esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi. Valtuutettuna yhteisönä Celian ei tarvitse kysyä lupaa käyttöön tai maksaa teoksen lisenssistä. Tekijänoikeuslain mukaan osasta Celia-lainoja maksetaan korvausta kirjallisuuden tekijöille, mutta suurin osa kirjallisuuden lainoista ei ole tällä hetkellä korvauksen piirissä. Tämä johtuu siitä, että teosten käyttötavat ovat vuosien aikana kehittyneet sähköisessä ympäristössä eikä lainsäädäntö tunnista tätä käyttöä.
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) jätti perjantaina 28.2. yhdessä edustajien Pia Viitanen (sd.), Lotta Hamari (sd.), Pia Lohikoski (vas.), Tiina Elo (vihr.) ja Anne Kalmari (kesk.) kanssa eduskunnalle lakialoitteen Celia-korvauksia koskien. Aloitteella pyritään saamaan Celia-lainoista maksettavat korvaukset vastaamaan paremmin lainoja, joita Celiasta tehdään.
Saavutettavuuskirjasto Celiassa lainoja kertyy vuodessa yli 1,3 miljoonaa. Tällä hetkellä Celia-lainoista korvausta maksetaan nykyisen lainsäädännön mukaan vain silloin, kun Celian asiakkaalle jää pysyvästi haltuun kappale äänikirjateoksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa fyysistä CD-äänikirjalainaa tai omalle koneelle ladattua äänikirjatiedostoa. Valtaosa kirjallisuuden käytöstä tapahtuu kuitenkin jo nyt suoratoiston tai kuunteluohjelman kautta.
”Hienoa, että Celia-korvauksia koskevan epäkohdan korjaaminen on edennyt lakialoitteeksi asti! Elorannan tekemä aloite antaa oikeaa viestiä siitä, että kirjailijoiden ja kääntäjien työllä on arvo. Celia-korvausten piirissä on tällä hetkellä vain pieni osa kaikista Celian kautta tehtävistä kirjallisuuden lainoista, ja CD-lainaamisen lakkauttamisen myötä tekijät menettävät lähes kaikki korvaukset. Korvauslainsäädännön ajantasaistamiselle on erittäin akuutti tarve”, sanoo Sanaston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Linda Lappalainen.
Celia-korvauksiin on otetiin eduskunnassa aktiivisesti kantaa viime vuoden aikana
Sanasto ja kirjallisuuskummit ovat aktiivisesti keskustelleet päättäjien kanssa tarpeesta päivittää tekijänoikeuslakia vastaamaan paremmin Celian tosiallista käyttöä. Vuoden 2024 aikana Celia-korvauksista tehtiin eduskunnassa useampi kirjallinen kysymys sekä yksi toimenpidealoite.
Huhtikuussa 2024 perussuomalaisten kansanedustajat Ari Koponen ja Teemu Keskisarja tekivät kirjallisen kysymyksen Celia-korvauksia koskien. Koponen ja Keskisarja jättivät loppuvuodesta myös toimenpidealoitteen Celian korvauksien oikeudenmukaisesta järjestämisestä. Eeva-Johanna Eloranta on ollut aktiivinen Celia-kysymyksen suhteen myös viime vuonna: hän jätti kirjallisen kysymyksen Celia-korvauksista keväällä 2024. Kesäkuussa Eloranta teki kirjallisen jatkokysymyksen yhdessä SDP:n kansanedustajien Pia Viitanen, Saku Nikkanen, Tuula Haatainen ja Timo Harakka kanssa. Myös kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) jätti viime vuonna kysymyksen Celia-korvausten ajantasaistamista koskien.
Celia-lainoja koskevan korvausjärjestelmän puutteista keskusteltiin viime vuonna myös Sanaston kansanedustajille järjestämässä Korvaamattomat kirjat -tilaisuudessa sekä sivistysvaliokunnalle ja sivistys- ja tiedejaostolle järjestetyillä Kirjallisuuskahveilla.
Sanasto kiittää kaikkia kansanedustajia, jotka ovat pyrkineet edistämään sitä, että tekijät saisivat oikeudenmukaisen korvauksen myös Celian kautta tapahtuvasta kirjallisuuden käytöstä.
