Sanasto on antanut lausunnon hallituksen esityksestä arvonlisäverokantojen muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 141/2024 vp). Tämä artikkeli on tiivistelmä lausunnostamme. Lausunnon pääset lukemaan kokonaisuudessaan tästä linkistä.
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Kirjamyynnin ja tekijänoikeuskorvausten osalta alv-korotus on tämän hallitusohjelmakirjauksen vastainen: se vähentää kirjallisuuden tekijöiden kannusteita tehdä omaa työtään.
Lisäksi kirjoja koskevan alv-kannan kiristäminen on täysin ristiriidassa sivistystä ja osaamista korostavan valtion hallitusohjelmaan kirjattujen lukemista ja lukutaitoa koskevien tavoitteiden kanssa.
Kirjojen ja lainauskorvauksen alv-kannan korotuksen vaikutukset saattavat olla paljon monisyisemmät ja syvemmät kuin hallituksessa on selvitetty. Arvonlisäveron korotus voi toteutuessaan aiheuttaa kirjallisuuden, kirjojen saatavuuden ja alan työllisyyden sekä osaamisen ja oppimisen alalla sellaista tuhoa, jota oletetut arvonlisäveron tuotot valtionbudjettiin eivät pysty paikkaamaan edes pitkällä aikavälillä.
Lukemisen verottaminen Euroopan kärkikastissa ei tue hallitusohjelmatavoitteita eikä oman kielen säilymistä – erityishuolena vaikutukset nuorten lukutaitoon
Kirjoja koskevan verokannan kiristäminen 10 prosentista 14 prosenttiin nostaa Suomen Euroopassa kirjallisuutta toiseksi tiukimmin verottavaksi maaksi. Tämä on ristiriitainen päätös lukemisen ja lukutaidon merkitystä korostavalle valtiolle. Vuonna 2022 hyväksytyn arvonlisäverodirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltiot voivat alentaa arvonlisäveron 0 prosenttiin painetuille ja digitaalisille kirjoille sekä lehdille. Etenkin Suomen kaltaisella pienellä kieli- ja kulttuurialueella arvonlisäveroa koskevat ratkaisut tulisi nähdä arvovalintoina ja tekoina lukutaidon ja kotimaisten kieliemme säilyttämiseksi.
Hallitusohjelmassa on päätetty vahvistaa etenkin lasten ja nuorten lukutaitoa, ja nämä tavoitteet täytyy ottaa huomioon arvonlisäverotuksesta päätettäessä. Suomi lukee 2023 -tutkimuksen mukaan kirjan hinnan merkitys ostopäätöksessä on kasvanut: hinnalla on yhä suurempi vaikutus ostopäätökseen etenkin viihde- ja kaunokirjallisuudessa sekä nuortenkirjallisuudessa.
Kirjojen arvonlisäverotuksen kiristäminen ei tue tavoitteita huolehtia suomalaisten lukutaidosta ja osaamisesta. Nykyisen lainsäädäntömme mukaan kirjat kuuluvat alennettuun 10 prosentin verokantaan nimenomaan kulttuuripoliittisista syistä.
Verokannan korotus vähentää kirjallisuuden tekijöiden kannusteita tehdä omaa työtään – korotus leikkaa heidän tulojaan monesta suunnasta
Luovalla alalla nimenomaan sisällön tekijät ovat ratkaisevassa asemassa koko luovan alan kehittymisen ja kasvun kannalta. Nyt esitetty alv-korotus iskee monesta suunnasta suoraan luovan talouden keskeisen kasvuvoiman ytimeen, ja yhdessä muiden säästötoimien kanssa kurjistaa nimenomaan luovan alan sisällön tuottajien (ml. kirjallisuuden tekijöiden) toimintaedellytyksiä.
Orpon hallitusohjelman mukaan hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Kirjamyynnin ja tekijänoikeuskorvausten osalta alv-korotus on tämän hallitusohjelmakirjauksen vastainen, sillä se vähentää kirjallisuuden tekijöiden kannusteita tehdä omaa työtään. Kirjailijat ja kääntäjät, kuten suurin osa muistakin taiteilijoista ja luovan alan tekijöistä, ovat pääsääntöisesti itse itsensä työllistäviä, yrittäjiä tai freelancereita, joiden tulot koostuvat teosten myynnistä ja muista tekijänoikeustuloista.
Kirjallisuuden tekijöiden tulot pienenevät, kun kirjojen myyntiluvut laskevat tai vaihtoehtoisesti alv-osuus laskee tekijän saamaa osuutta kirjamyynnistä. Esitetyn alv-korotuksen myötä jatkossa kirjailija saa kirjansa myynnistä joka tapauksessa reilusti pienemmän osuuden kuin verottaja.
Erityisen ison loven tekijöiden tuloihin tekisi lainauskorvausta koskeva veronkorotus: se leikkaisi verojen muodossa nykyisestä määrärahasta yli 530 000 euroa. Tämäkin vähennys kohdistuisi suoraan tekijöiden tuloihin eli lainauskorvausta teostensa ilmaisesta kirjastokäytösta saaviin kirjallisuuden, kuvan ja musiikin tekijöihin sekä e-lainaamisen osalta äänikirjojen lukijoihin.
Kipeimmin lainauskorvauksen väheneminen osuisi ammattikirjailijoihin ja -kääntäjiin, joiden vuosituloista lainauskorvaus muodostaa merkittävän osan.
Tämä artikkeli on tiivistelmä Sanaston lausunnosta, joka on jätetty 16.10.2024. Lausunnon voit lukea kokoanisuudessaan tästä linkistä.
