Lausunto Sanaston kannasta Tilastokeskuksen kulttuuri-, joukkomedia- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen lakkauttamiseen. Lausunto on jätetty lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta 19.9.2024.
Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin
Tekijänoikeusjärjestö Sanasto on Suomen suurin kirjallisuuden tekijöitä edustava järjestö. Kiitämme mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista ja esitämme lausuntonamme seuraavaa:
Taiteella ja kulttuurilla on merkittävän itseisarvonsa lisäksi myös mitattavia arvoja. Tilastokeskuksen tuottamat tilastot kertovat, mihin käytämme vapaa-aikaamme, mitä arvostamme ja mikä on kulttuurin ja luovien alojen vaikutus kansantaloudellemme. Tilastot kuvaavat laajasti kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta. Luovat alat ovat myös nopeita kasvualoja, eikä Suomella ole varaa olla se maa, joka kääntää selkänsä tälle kasvulle ja sanoo, ettei tutkittu tieto näiden alojen tuottavuudesta, työllisyydestä ja vaikuttavuudesta monilla eri mittareilla kiinnosta.
Jos Tilastokeskuksen tuottamat kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastot lakkautetaan osana valtionhallinnon säästötoimia, luovaa alaa koskevat kulttuuri-, talous- ja elinkeinopoliittiset päätökset eivät voi Suomessa jatkossa perustua tutkittuun tietoon, eikä päätösten vaikutusten arviointia voida tehdä tietoperusteisesti. Tilastoinnin lakkauttaminen on myös huomattavassa ristiriidassa pääministeri Orpon hallitusohjelmassa linjattujen tietoperusteisen päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tavoitteiden kanssa.
Asiantuntevien viranomaisten tuottamaa luotettavaa tilastotietoa tarvitaan sekä alan sisällä että alaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa: Tilastokeskuksen tuottamat tilastot luovat perustan luovan alan toimijoiden omaan kehitys- ja seurantatyöhön, ne turvaavat tutkittuun tietoon pohjaavan arvioinnin ja antavat aineksia faktoihin perustuvalle poliittiselle päätöksenteolle niin valtion, kunnan kuin kaupunkienkin tasolla. Toista koko toimialan tiedot säännöllisesti kokoavaa toimijaa ei ole.
Kulttuurin, joukkoviestinnän ja vapaa-ajan osallistumisen tilastointia ei tule lakkauttaa. Se olisi hyvin lyhytnäköinen toimenpide kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta.
Kommentit aihealueen 1. Talous ja globalisaatio tilastojen muutoksiin
Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastoja (aihealue 3.4) ei tule lakkauttaa, jotta jatkossakin pystytään ymmärtämään ja seuraamaan arvojen ja kulutustottumuksien muutoksia, sekä todentamaan kulttuurin ja luovien alojen elinkeinopoliittiset vaikutukset ja investoinnin tarpeet.
Luovat alat, kuten media-, kulttuuri-, peli- ja viihdeala, ovat merkittäviä työllistäjiä. Näillä aloilla myös talouskasvu on voimakasta. Suomi tarvitsee tätä kasvua, ja siksi näiden alojen tilastollisen seurannan lakkauttaminen olisi iso virhe. Asiantuntevien viranomaisten tuottamaa luotettavaa tilastotietoa tarvitaan sekä luovan alan sisällä että alaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa, julkisessa keskustelussa ja alan kehittämistoimien vaikuttavuuden seurannassa.
Kulttuuritilastoja hyödyntävät päätöksenteossaan eduskunnan ja ministeriöiden lisäksi myös maakunnat ja kaupungit, jotka tekevät päätöksiä siitä, mihin investoidaan ja millä perusteella. Tilastot mahdollistavat tietoon ja dataan perustuvan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja turvaavat laadukkaan lainvalmistelun. Ilman riittävää ja laadukasta tilastointia ei ole mahdollista mitata ja arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia ja merkityksiä yhteiskunnalle.
Lisäksi, kuten muistiossa todetaan, Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa. Parhaimmillaan jo 1970-luvulta asti jatkunut tilastointi antaa arvokkaan taustan pitkäaikaisen kehityksen ymmärtämiseksi. Jos tilastointi katkeaa säästösyistä, menetämme myös mahdollisuuden arvioida ja ymmärtää näitä kehityslinjoja.
Kommentit aihealueen 3. Yhteiskunta ja yhdenvertaisuus tilastojen muutoksiin
Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastoinnin (aihealue 3.4) jatkaminen on tärkeää, jotta yhteiskunnallista tietovajetta ei synny.
Nämä tilastot tuovat esiin kulttuurin moninaisen vaikutuksen yhteiskuntaan. Lakkauttamisen sijaan olisi suuri tarve huomattavasti tarkemmalle ja laajemmallekin tilastotiedolle.
Tämä todetaan myös juuri nyt lausuntokierroksella olevassa kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksessa. Yksi selonteon asettamista tavoitteista on se, että ”vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta sekä parannetaan tiedon hyödynnettävyytta alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi, päätöksenteon pohjaksi ja toiminnan suuntaamiseksi”. Nyt suunnitteilla olevat tilastoinnin leikkaukset ovat vahvassa ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Hallitusohjelmatavoitteiden mukaisessa selonteossa kulttuuripolitiikalle asetetaan myös useita tehtäviä, joiden vaikutusten arviointi on mahdotonta, jos Suomessa ei tuoteta jatkossa alasta virallista tilastotietoa.
Kuten muistiossa mainitaan, tilastoja tuotetaan myös Euroopan unionin politiikkatarpeisiin. Kulttuuri on yksi keskeinen aihealue EU:ssa, ja jäsenmaista pyritään tuottamaan vertailukelpoista tilastotietoa. Vaikka luotettavaa ja jäsenneltyä tietoa kootaan myös esimerkiksi järjestökentällä, se on sirpalemaista ja hyvin toimialakohtaista eikä pysty korvaamaan tilastoviranomaisten tuottamaa ja koko alan yhteiset luvut riippumattomasti kokoamaa tilastoa tai kansalaisten arvostukseen ja ajankäyttöön liittyvien kehityslinjojen tilastoja. EU-jäsenmaiden osalta tiedon tuottajia sitovat myös varsin tiukat säännöt riippumattomuudesta.
Kulttuurin tilastot ovat osa yhteiskunnan kehitystä kuvaavista mittareista. Voiko valtiota edes kutsua sivistysvaltioksi, jos kulttuurin ja luovien alojen kehityssuuntien, alan rakenteiden ja ajallisten ilmiöiden sekä kansalaisten kulutustottumusten seuraamista ei pidetä tilastoimisen arvoisena?
Kommentit aihealueen 4. Kestävä kehitys ja ympäristö tilastojen muutoksiin
Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen (aihealue 3.4) lakkauttaminen olisi kestävän kehityksen periaatteiden vastaista.
Kestävän kehityksen määritelmän mukaisesti päämäärä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Siihen kuuluvat ekologisen kestävyyden lisäksi taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.
Kulttuurilla ja luovilla aloilla on merkittäviä vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin monella eri mittarilla mitattuna. Kuten pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan: ”Kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä.” Tilastojen lakkauttamisen myötä katoaisivat näkymät kulttuurialan ilmiöiden kehityssuuntiin ja luovien alojen toimintarakenteiden kehitykseen. Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen kautta on pystytty osoittamaan vaikutuksia, ennustamaan tulevaisuuden suuntaviivoja ja tekemään myös tarpeellisia korjausliikkeitä. Pahimmillaan taide ja kulttuuri muuttuisivat näkymättömiksi yhteiskunnallisessa tarkastelussa.
Ei ole kestävän kehityksen periaatteen mukaista luopua yhden keskeisen kansalaisten hyvinvointia edistävän toimiala-alueen tilastoinnista.
